Nyt, kun viikon kestänyt tuki- ja erityisopettajien koulutus on ohi ja tulevaa koulutusviikkoa vasta suunnitellaan, olemme ehtineet taas vierailla ohjelmassamme mukana olevilla kouluilla. Ajokilometrejä tässä puuhassa kertyy nopeasti - tällä hetkellä teemme yhteistyötä jo 34 kaksikielisen ala- tai yläkoulun kanssa!
Viidakon tiet ovat jo varsin hyväkuntoisia, joten matkustaminen on melko sujuvaa - joskin aina on varauduttava maantiellä lojuviin kivikasoihin tai tiellä poikittain oleviin työkoneisiin. Viidakon vihreyden katkaisevat paikoin myös joet, joita Amazonasin alueella riittää. Useimmat ovat pieniä, ja niiden yli pääsee vaivattomasti siltaa pitkin. Keskiviikkona käytimme kuitenkin myös autolauttaa, jonka avulla ylitimme suuren Napo-joen.
Awanossa tutustuimme Cristobal Vargas -koulun erityisluokan toimintaan. Koulu ei ole vielä pystynyt tarjoamaan erityisoppilailleen asianmukaista luokkatilaa. Erityisopettaja Gonzalo kokoontuu oppilaidensa kanssa koulualueen laidalla olevassa piharakennuksessa. Vierailullamme neuvottelimme koulun johtajan kanssa muista mahdollisista tilaratkaisuista. Tapasimme myös 8-vuotiaan Magalín, joka vasta harjoittelee koulussa käymistä. Kichwa-kulttuurissa vammaisilta lapsilta ei ole perinteisesti edellytetty koulunkäyntiä, ja siksi myös Magalí on aiemmin saanut jäädä kotiin. Nyt erityisopettajan ja vanhempien yhteinen haaste on saada tyttö kokemaan olonsa niin turvalliseksi koulussa, että karkailemisen sijasta hän voisi keskittyä uusien taitojen oppimiseen.
Balsayakun kylässä tapasimme Santiago Pedro Alvarado -koulun tuki- ja erityisopettajan, Karinan. Monilla Karinan oppilaista on vaikeuksia puheentuottamisessa. Viimeviikkoinen koulutus oli antanut hänelle valmiuksia ja ideoita näiden lasten auttamiseen. Karina oppilaineen odottaa meitä vierailulle myös ensi viikolla. Silloin meidän on tarkoitus pitää tiedotustilaisuus vammaisuudesta ja erityiskoulutushankkeestamme kaikille Balsayakun koululaisille ja heidän vanhemmilleen.
Varhain torstai-aamuna lähdimme matkalle kohti Papankun kylää. Miguel Tunay -koulun johtaja oli kutsunut meidät esittelemään hankettamme koulun talkoopäivään. Lasten vanhempien siistiessä koulun pihaa kerroimme oppilaille vammaisuudesta ja oppimisvaikeuksista videoiden ja leikkien avulla. Iltapäivällä vuorossa olivat aikuiset, joita oli paikalla kolmisenkymmentä. Tulkkinani toimi koulun tukiopettaja, Ibelia, joka käänsi puheeni espanjasta kichwan kielelle.
Muistamme rukouksin.Terveisin Pirkko Urjalasta.
VastaaPoista