Ñukanchi ayllu (Minun perheeni)

Yawari koulun ekaluokkalaiset opettelevat yhdessä opettajansa kanssa mikä on ñukanchi ayllu (minun perheeni) ja keitä siihen kuuluu.

Arviointi vierailu Puka-Chictan kylässä Chontapuntassa

Pojat pelaavat marmorikuulilla välitunnilla.

 

Oppilaita laitetaan riviin välitunnin päätteeksi jotta saataisiin selville kenet on arvioitava.

Oppimisvaikeuksellisten rivit.

 

Oppilas odottaa arvioitivuoroaan.

 

Kaksi tyttöä hermostuneina tulevasta arvioinnista.

 

Koulutyttö suorittaa yhteen- ja vähennyslaskuja ja muita matemaattisia perustaitoja mittaavia tehtäviä.

 

 Ääneenluku testi.

 

12+1=12 Monella on vakaviakin oppimisongelmia, toisille ongelmat on aiheuttanut opetuksen huono taso, opettajien vaihtuvuus, materiaalien puute, ym.

 

Yläkouluikäinen poika odottaa hermostuneena vuoroaan toisen suorittaessa ääneenluku testiä.

 

Koulutytöt rentoutuvat välitunnilla.

 

Leikkisää kinastelua kun kamera hermostuttaa.

 

Poika koulun pihalla.

 

Poikia leikkimässä marmorikuulilla koulun pihalla.

Erityisopetuksen esittely kichwaksi

Erityisopettaja-oppilaat selittävät kichwaksi miksi vammaisten lasten vanhempien kannattaa lähettää lapsensa kouluun jotta he saisivat tarpeitaan vastaavaa opetusta.

Liikennettä ja muuta

Näkymä Quitosta. Vuoret ovat ympärillä koko ajan. Välillä se saattaa tuntua ahdistavalta, välillä ihanalta, välillä sitä ei huomaa, mutta kun ne ovat poissa ei osaa oikein enää edes olla.

Cotopaxi-tulivuoren huippu Quiton näkymän yllä. Kauniina päivinä Quiton yllä lepäävä savusumu pilvi antaa nähdä lävitseen Cotopaxin. Tulivuori on yleensä helpoin nähdä aikaiseen aamulla. Hyvä syy nousta auringon kanssa yhdessä.

Lentokone lentää Quiton rakennusten yli. Quiton lentokenttä on aivan keskustassa ja kaupungilla liikkuessa (erityisesti Pohjois-Quitossa) pääsee bongailemaan laskeutuvia ja nousevia lentokoneita vähän väliä.

Puerta del sol tai Intipungo tai Auringon portti, rakennus Pohjois-Quitossa. Ja tietysti tätä iki-ihanaa Quitolaista liikennettä.

Saastetta riittää, Quitossa ainakin. Kaupunki on korkealla vuoristossa ja lisäksi laaksossa joten ilmansaasteen on myös vaikea päästä sieltä pois.

Hevoskuljetusauto Quiton ulkopuolella laaksossa. Erittäin tavallinen tapa kuljettaa hevosia ja karjaa. Turvallisuudesta ei paljon ole väliä.

Lehmiä tiellä matkalla Baezasta Tenaan. Hyvin tavallinen näky tämäkin. Lehmät vaeltelevat usein vapaana. Ja hirvikolareiden sijaan Ecuadorissa on lehmäkolareita.

Muovipulloja viedään kierrätykseen Quitosta laaksoon johtavalla tiellä.

Quiton kattokissoja (meidän oma Burbuja ja yksi entisistä pennuista).

Oppilaita arvioimassa Paulino Grefa koululla

Paulino Grefa-koulu on yksi kaksikielisen opetusviraston kouluista Napon provinssissa. Koulussa on sekä vammaisia että muuten opetuksellisia erityistarpeita omaavia oppilaita. Viime vuoden lopulla koulun rehtori teki opetuvirastolle pyynnön että koulu otettaisiin mukaan hankkeen inklusiivisen opetuksen ohjelmaan.

Tätä varten vierailin koululla kaksikielisen opetusviraston kliinisen psykologin Soraya Loachaminin kanssa. Arvioimme oppilaiden opetuksellisia erityistarpeita. Tarkoituksena oli selvittää olisiko koululla tarpeen olla hankkeen kouluttama vastaava erityisopettaja.

Monilla koulun oppilailla oli oppimisongelmia. Syyt ovat moninaiset. Löytyy alkoholismia, perheväkivaltaa, vanhempien välinpitämättömyyttä, perheenjäsenten kuolemia, vanhempien maastamuuttoa ja muualla maassa työskenteleviä vanhempia. Eräässä tapauksessa Soraya jopa epäili hyväksikäyttöä.

Lisäksi koululla oli muutama vammaiskortin omaava oppilas. Kuvassa pienikasvuinen tyttö. Lisäksi koululla on kaksi kuulovammaista oppilasta.

Yksi oppilaista oli myös kehitysvammainen. Hänet olivat vanhemmat ottaneet pois Tenassa sijaitsevasta erityiskoulusta ja laittaneet omassa kylässään sijaitsevaan "normaalikouluun" inkluusiolainsäädännön tultua voimaan. Tytön isä olikin yksi innokkaimmista kannattajista jotta koululle saataisiin vastaava erityisopettaja.

Kuvassa Sorayan ja oppilaiden lisäksi punaisessa paidassa koulun opettaja joka on vapaaehtoisesti auttanut oppilaita pärjäämään paremmin luokissaan. Hän olisi kiinnostunut pääsemään ohjelmaan mukaan ja kouluttautumaan hankkeen kautta erityisopettajaksi.

Opettajien koulutus

Uusien erityisopettajien koulutuksessa he joutuivat pitämään näytetunnin. Osa opettajista toimi opettajan roolissa, toiset olivat oppilaita. Jokaisella oppilaalla oli oma persoonansa ja myöskin omat erityistarpeensa joihin opettajan piti opetuksessaan vastata.

Opettajien joukosta löytyi loistavia näyttelijöitä jotka ottivat roolinsa tosissaan. Opettajien piti tehdä parhaansa pitääkseen kuria yllä ja saadakseen oppilaansa oppimaan.

Harjoitus oli myös hyvin katarktinen. Monet kävivät läpi ongelmiaan joita heillä oli oppilaidensa kanssa tai vaikeuksia joita heidän ongelmakäyttäymisensä aiheutti. Puhetta riitti pitkäksi aikaa näytetuntien jälkeen.

Samalla oli hyvä käydä läpi opettajien maneereja ja "huonoja" tapoja. Oppilaan kanssa oli mentävä samalla tasolle, vaikka sitten lattialle.

Asiat oli opetettava kädestä pitäen, pelkkä näyttäminen ei riittänyt. Tuntia tehtiin yhdessä ja toisto on edelleen opetuksen äiti.

Osa opettajista turhautui ensin oppilaisiinsa. Toisia pelotti että he eivät pääsisi kurssista hyväksyttyinä läpi koska oppilaat eivät käyttäytyneet kunnolla koko ajan.

Oli hyvä muistaa miten paljon kärsivällisyyttä erityisoppilaiden opettamisessa tarvitaan. Ja että kaikki tapaukset ovat erilaisia. Kukaan ei voi olla ekspertti joka oppilaan tapauksessa.

Ja samalla opettajat saivat mahdollisuuden näyttää luovuuttaan ja kehittivät erinomaisia ympäristöön ja kulttuuriin soveltuvia opetusmenetelmiä.

Vuoden 2012 viimeinen koulutus

Järjestimme yhdessä hankkeen ja Napon provinssin kaksikielisen kulttuurien välisen opetusviraston kanssa marras/joulukuussa koulutuksen uusille erityisopetuksesta vastaaville opettajille. Heidän tultuaan mukaan ohjelmaan 35 koululla työskentelee nyt yhteensä 48 opettajaa erityis- ja oppimisvaikeuksellisten oppilaiden tukena.

Koulutuksen aikana opettajien piti suunitella tiedotustilaisuus ohjelmasta ja inklusiivisesta ja erityisopetuksesta oppilaiden vanhemmille, koulujen johtajille sekä opettaja tovereilleen. Pienen alkujännityksen jälkeen esitykset menivät oikein hienosti.

Hanke ja inklusiivisen ja erityisopetuksen ohjelma Napon provinssissa tarvitsee nyt erityisen paljon rukousta. Ecuadorissa on helmikuussa presidentin vaalit, samoin hallitus muuttuu ja se tuo mukanaan monia uudistuksia kaikkeen, myös opetuksen alalle. Esirukousta tarvitaan jotta ohjelmasta tulisi virallinen osa opetusministeriön politiikkaa, erityis- ja inklusiivisesta opetuksesta tulisi valtakunnallinen toimintatapa ja opettajat saisivat vakituisen työsuhteen opetusministeriöön.

Hanke avustaa ohjelmaa 35 koululla, mutta kaksikielisellä opetusvirastolla on alueellaan 120 koulua joihin työtä halutaan laajentaa. Tarvitsemme rukousta jotta nämä koulut aukenisivat, vanhemmat olisivat valmiita lähettämään lapsensa kouluihin ja koulujen johtajat ja opettajat olisivat valmiita ottamaan oppilaat vastaan sekä tekemään tarpeelliset muutokset jotta he voisivat olla opetuksessa mukana.