tiistai 13. toukokuuta 2014

Kaksikielisen kulttuurienvälisen opetuksen malli Ecuadorin Amatsonianalueella

OIKOULUTTAJA: Pedro Andi, Alue 2n kaksikielisisen kulttuurienvälisen opetuksen koordinaattori

Tukena: Nestor Grefa, Alue 2n jatkuvanopetuksenalueen johtaja

Osallistujat:

- Gabriela Shiguango, hankkeen opetuksestavastaava
- Jorge Carillo, hankkeen puheterapeutti
- Myriam Cabezas, hankkeen erityisopettaja
- Joanna Sormunen, inklusiivisen ja erityisopetuksen asiantuntija
- Jenny Tapuy, Opetushallituksen inklusiivisen ja erityisopetuksen johtaja

Hankkeen työntekijät osallistuivat Alue 2n Opetuskoordinaation kaksikielisen opetuksen koordinaattorin pitämään koulutukseen kaksikielisestä opetuksesta ja Amatsonian alueen kaksikielisestä kulttuurienvälisestä opetusmallista, AMEIBAsta.

Koulutuksen pitäjä, koordinaattori Pedro Andi, on ollut mukana kehittämässä mallia yhdessä Amatsonian alueen opetukseksen ja UNICEFin kanssa.

Koulutuksessa käytiin ensin läpi lait joihin opetusmalli perustuu.

AMEIBA = Aplicación del Modelo de Educación Intercultural Bilingüe Amazónico eli Amatsonian alueen Kaksikielisen Kulttuurienvälisen Opetuksen Mallin Käyttöönpano

MOSEIB = Modelo de Systema de Educación Intercultural Bilingüe eli Kaksikielisen Kulttuurienvälisen OpetusJärjestelmän Malli

Pedro Andin mukaan Opetuksen sisältö lähtee alkuperäiskansojen keskuudesta.
Opetussuunnitelmat tehdään vaiheittain jokaisen kulttuurin omiin tietoihin ja taitoihin perustuen.

Koulussa välitetään jokaisen alkuperäiskansaan omaa maailmankatsomusta ja perinteisiä tietoja ja taitoja.

Opetus perustuu käytännöntietoon ja kokemuksiin.

Oppilaat kokevat ja kokeilevat oppimaansa todellisessa elämässä.

"On parempi käydä katsomassa puuta siellä missä se kasvaa. Koskea sitä, nähdä se oikeasti, maistaa sen hedelmiä ja haistella lehtiä kuin vain nähdä puun kuva kirjassa", toteaa Pablo Andi.

"Emme tahdo sanoa etteikö nykyinen opetusmalli kelpaisi, mutta tahdomme tarjota oman osuutemme sitä parantaaksemme", hän jatkaa.
Mallissa on asoita joita ei voi yleistää kaikkien Ecuadorin alkuperäiskansojen ja -kulttuurien pariin.

Siksi mallia täytyy aina voida soveltaa kansanryhmästä riippuen.

Alkuperäisesti malli tehtiin Amatsonian alueen kansanryhmää varten.

Uuden perustuslain ja opetuslain tultua voimaan, malli on laajentunut koko maahan kaikkien Ecuadorin alkuperäiskansojen opetussysteemeihin.

Malli perustuu oikeuteen oppia omalla kielellään, omasta kulttuuristaan, omassa elinympäristössään ja omalla käsityskyvyllään.

Mallin tekijät vaativat että sekä yksilöiden, että kansanryhmien oikeuksia kieleensä ja kulttuuriinsa on tunnustettava ja kunnioitettava.
Eri kansanryhmillä täytyy olla oikeus omaan opetusmalliinsa ja -järjestelmäänsä.

Opettajilla täytyy olla oikeus soveltaa opetusta ympäristönsä ja oppilaidensa mukaan.

Oppilailla täytyy olla oikeus olla mukana tekemässä päätöksiä opetuksen sisällöstä.

Malli perustuu elinympäristön ja sen osien, eläinten, kasvien, vesilähteiden ja kaiken muun joka siihen kuuluu, kunnioittamiseen ja suojelemiseen.

Malli on inklusiivinen eikä siinäoppilaita ei erotella toisistaan taitojensa ja ominaisuuksiensa mukaan.

"Kun minä kävin koulua minua kiellettiin puhumasta omaa kieltäni Kichwaa. Minun oli pakko puhua espanjaa, rangaistuksen uhalla. Koulussa minulle opetettiin uutta kieltä kuvista joita minä en ymmärtänyt. Kukaan ei näyttänyt minulle oikeita esineitä ja asioita käytännössä. Opettaja piirsi asoita liitutaululle ja väitti että ne olivat oikeita mutta ne olivat vain kuvia", kertoo Pablo Andi.
"Meidän opetusmallissamme asiat opetetaan konkreettisesti. Koskemalla, haistamalla, maistamalla, katsomalla ja kuuntelemalla. Kun suunnittelimme tätä opetusmallia otin selvää vanhemmilta ihmisiltä miten Kichwa kulttuurissa ennen välitettiin tietoa ja mitä tietoa välitettiin. Mikä oli kulttuurillisesti arvokasta tietoa", hän selittää.

Amatsoonisessa opetusmallissa opetus ei kulje suoraa viivaa pitkin vaan spiraalisesti.

Tieto ja taidot käydään läpi uudelleen, eri tavoin esitettynä ja koettuna kunnes ne on varmasti omaksuttu.

Opetusaineet integroidaan toisiinsa, tunneilla käsitellään teemoja jotka voivat ulottua eri opetuksianeiden pariin.

Malli haluaa vastata Amatsonian alueen erilaisiin haasteisiin, kuten oppilaiden jako eri opetusryhmiin heidän taitojensa ja kykyjensä mukaan.
Mallissa ei ole erillisiä erityiskouluja vaan kaikki oppilaat oppivat yhdessä kykyjensä mukaan.

Opetuksianeet järjestetään integroitujen teemojen mukaan eikä oppiaineittain.

Oppilaiden arvostelu ja tulokset ilmaistaan kirjallisesti, ei numeroituna.

Oppilaita ei jätetä luokallelleen vaan he opiskelevat omassa ryhmässään mutta heidän taitoihinsa ja kykyihinsä mukautettuna.

Oppilaan kyvyt ja oppimisen taidot sekä hänen oppimistarpeensa määräävät opetuksen tahdin jonka mukaan hän oppii ja häntä opetetaan.

Opetusjärjestetään tarpeiden mukaan luokassa tai sen ulkopuolella.

Koko yhteisö on mukana opetuksessa.

Aikakäsitys on oppilaan ymmärryksen ja hänen kulttuurinsa käsityksen mukainen.

Opetus järjestetään oppilaan ja kansanryhmän omalla kielellä.

Opetus suunnitellaan neljässä opetusvaiheessa: 

Jossa ensimmäiseksi omaksutaan opetuksen sisältö aistien kautta.

Seuraavaksi oppilaat laittavat omaksumansa käytäntöön harjoittelemalla eri tehtäviä joissa opittua asiaa sovelletaan.

Kolmanneksi oppilaan täytyy luoda jotain omaa ja uutta oppimansa pohjalta.

Viimeiseksi oppilaan pitää jakaa oppimansa muiden kanssa.

Opetuksen sisältö on yhdistelmä kansallista, espanjankielistä, opetussuunnitelmaa ja jokaisen kansanryhmän omaa kulttuurillista tietoa.

Opetus on järjestetty sykleittäin, ensimmäisenä perhe neljänteen ikävuoteen saakka, seuraavaksi elinympäristö ja yhteisö joka käydään läpi viisivuotiaina.

Kuusivuotiaasta kahdeksanvuotiaaksi käsitellään maataloutta ja yhdeksännestä ikävuodesta yhdenteentoistanteen oppilaat opiskelevat oman kultturin ilmaisua ja teknologioita.

Kaksitoistavuotiaasta seitsemäntoistavuotiaaseen saakka opiskellaan oman kulttuurin maailmankatsomusta ja elämän ylläpitämistä sekä tuottavuutta.

Tarkoituksena on luoda vähitellen malli joka toimii päiväkoti tasolta, esikoulun ja peruskoulun kautta lukion tasolle ja yliopistoon saakka.

Tällä hetkellä Ecuadorissa ei ole valtion ylläpitämiä yliopistoja joissa voisi opiskella eri alkuperäisryhmien omalla kielellä.

tiistai 6. toukokuuta 2014

Opetusministeriön edustajan vierailu

Maaliskuun puolessa välissä hankkeen vieraana kävi opetusministeriön virkamies, Roberto Changoluisa, erityisopetuksen erityisasiantuntija.

Vierailun tarkoituksena oli paikanpäällä seurata hankkeen toimintaa sekä tutustua hankkeen luomaan opetusmalliin käytännössä.
Vierailulla Cacique Jumandy koulun erityisluokassa. Kuvassa erityisopettaja oppilaineen, koulun rehtori ja takana valkoisesa paidassa Roberto Changoluisa tutkii erityisluokan opetusmateriaaleja jotka opettajat ovat itse luoneet hankkeen avustuksella.
Erityisopetuksen kansallinen toimisto etsi mahdollisuutta yhteistyöhön hankkeen kanssa.

Tavoitteena on käyttää hankkeen luomaa erityis- ja inklusiivisen opetuksen mallia koko maassa maaseudun kouluissa.
Cacique Jumandy koulun erityisluokan oppilaita, oikealla hankkeen puheterapeutti Jorge Carillo ja takana koulun rehtori.
Keskustelimme myös mahdollisuudesta käyttää hankkeen luomaa erityisopetuksen materiaalia koko maan alueella.

Opetusministeriö oli kiinnostunut yhteistyösopimuksen solmimisesta ja sitoutumisesta opetusmateriaalin julkaisemiseen ja painamiseen erityisoppilaita varten koko maahan.

Vierailulla Bajo Ongotan kylän Nicolas Shiguango koulun erityisluokassa. Vasemmalla edessä erityisopettaja, kuvassa myös kaksi eritisoppilasta ja heidän äitinsä oikealla. Takana vasemmalla opetusministeriön erityisasiantuntija Diego Changaluisa ja oikealla (vihreässä paidassa) koulun rehtori.