Baezan juhlien yleisöä ja muita osaanottajia.
Espumillan myyjä sateenvarjoineen oli hyvin suosittu.
Esiintyjät tekivät parhaansa kaatosateesta huolimatta.
perjantai 9. lokakuuta 2009
Baezan juhlien osaanottajia
Espumillan myyjä sateenvarjoineen oli hyvin suosittu. Esiintyjät tekivät parhaansa kaatosateesta huolimatta.
T. W. Anderson-koulun oppilaiden ylistytanssi Baezan juhlissa
T. W. Anderson alakoulun oppilaat esittivät ylistystanssin Baezan kaupungiksi tulon juhlissa.
ç
Jennifer De la Cruz
Vesisateesta kärsivät kaikki.
Andersonin evankeelisen koulun oppilaita.
ç
Jennifer De la Cruz
Vesisateesta kärsivät kaikki.
Andersonin evankeelisen koulun oppilaita.Baezan erityiskoulu
Vapaakirkon kehitystyöhanke, Resurssikeskus Napon läänin erityisopetuksen tueksi, tekee työtä Ecuadorin pilvisademetsä- ja Amatsonin viidakkoalueella Napon läänissä. Vapaakirkko on työskennellyt alueella vuodesta 2001 saakka alueen vammaisten kanssa. Hankkeen työn hedelmänä alueen vammaisten nuorten ja lasten asema on parantunut huomattavasti.
T. W. Andersonin evankeelisen koulun yhteyteen perustetuista erityisluokista on nykyisen hankkeen aikana paisunut kokonainen erityiskoulu. Kuluvan vuoden aikana vastuu erityisluokista siirtyy T. W. Andersonin evankeeliselta koululta oppilaiden vanhemmille ja vähitellen, toivottavasti, Ecuadorin opetusministeriölle.
Vuonna 2006 Andersonin koulun yhteyteen perustetussa ensimmäisessä erityisluokassa oli kolme oppilasta, lukuvuoden aikana erityisluokat nopeasti laajenivat neljäksi erilliseksi ryhmäksi joissa oli yhteensä yli 15 oppilasta.
Lukuvuonna 2009-2010 ryhmiä on neljä ja niissä on yhteensä 20 oppilasta, joten on jo aika perustaa erityisoppilaille oma koulunsa.
Andersonin koulussa on lisäksi integroituna yhteensä 10 erityislasta eriluokka-asteilla päiväkotiryhmästä alakoulun seitsemännelle luokalle saakka. Lisäksi kunnan muilla alakouluilla ja yläkouluilla on yhteensä n. 20 oppilasta integroituina normaaliluokkiin. Suomen Kummilapset ry tukee Baezan erityisoppilaita, sekä integraatioluokissa että erityiskoulussa.
T. W. Andersonin evankeelisen koulun yhteyteen perustetuista erityisluokista on nykyisen hankkeen aikana paisunut kokonainen erityiskoulu. Kuluvan vuoden aikana vastuu erityisluokista siirtyy T. W. Andersonin evankeeliselta koululta oppilaiden vanhemmille ja vähitellen, toivottavasti, Ecuadorin opetusministeriölle.
Vuonna 2006 Andersonin koulun yhteyteen perustetussa ensimmäisessä erityisluokassa oli kolme oppilasta, lukuvuoden aikana erityisluokat nopeasti laajenivat neljäksi erilliseksi ryhmäksi joissa oli yhteensä yli 15 oppilasta.
Lukuvuonna 2009-2010 ryhmiä on neljä ja niissä on yhteensä 20 oppilasta, joten on jo aika perustaa erityisoppilaille oma koulunsa.
Andersonin koulussa on lisäksi integroituna yhteensä 10 erityislasta eriluokka-asteilla päiväkotiryhmästä alakoulun seitsemännelle luokalle saakka. Lisäksi kunnan muilla alakouluilla ja yläkouluilla on yhteensä n. 20 oppilasta integroituina normaaliluokkiin. Suomen Kummilapset ry tukee Baezan erityisoppilaita, sekä integraatioluokissa että erityiskoulussa.
torstai 8. lokakuuta 2009
Ecuador, Quito ja Baeza
Tässä vähän kuvia siitä mitä päivittäin näemme Baezan ja Quiton ympäristössä ja missä hankkeen kohderyhmä asuu.
Tässä kaunis kukka Papallactan kylän luota.
Tässä kaunis kukka Papallactan kylän luota.
Kukka Papallactassa.
Kukka Papallactassa.
Ihastuttava puinen riippusilta joen yllä.
Matkanvarrelta Baeza-Tena.
Tulvavesi on vallannut pätkän Baeza-Quito tiestä.
Vesiputous ja pilviä Baezan lähellä.
Yksi Amazon alueen ihanista silloista.
Maantiellä välillä Quito-Baeza, Papallactan jälkeen.
Parque La Carolina ja takana Quiton modernia keskustaa.
Cotopaxi liikenteen takana La Prensalla.
Cotopaxin tulivuori Quitosta nähtynä.
Tie Quitossa ja Illinizas kaukaisuudessa. maanantai 5. lokakuuta 2009
Sherborne-koulutus Baezan erityiskoululla
Erityisliikunnanohjaaja Krista Sutinen vieraili Baezassa auttamassa hankeen työtä vapaaehtoispohjalta viime huhti-toukokuussa. Oli mukava saada vieras Suomesta ja apua oppilaille joiden liikkuminen ei aina ole yhtä sujuvaa kuin muiden lasten ja nuorten.
Yhtenä osana Kristan vierailua oli hänen järjestämänsä Sherborne-kurssi jossa kävimme läpi metodin teoriaa ja taustaa sekä loimme yksinkertaisen ohjelman joka sopii juuri oppilaillemme täällä Baezan oloissa.
Yksi ohjelman eduista on luoda miellyttävä ja rohkaiseva ympäristö sekä se auttaa rentouttamaan hermostuneimpiakin oppilaita. Myös erityiskoulun henkilökunta sai nauttia menetelmän tästä puolesta.
Sherborne-menetelmä auttaa oppilaita tuntemaan paremmin oman ruumiinsa ja sen mahdollisuuksia ja käyttämään sitä paremmin. Osana menetelmää on myös kannustaa nauttimaan liikunnan tuomasta ilosta.
Menetelmän loi englantilainen Veronica Sherborne ja sitä käytetään kansainvälisesti useissa maissa erityis- ja alkuopetuksen osana. Sherborne loi alkuperäisesti menetelmänsä vammaisille lapsille, mutta hänen mukaansa sitä voi käyttää kuka tahansa ja se hyödyttää sekä fyysistä, sosiaalista että intelektuaalista kehitystä.
Kuvat: Krista Sutinen
Yhtenä osana Kristan vierailua oli hänen järjestämänsä Sherborne-kurssi jossa kävimme läpi metodin teoriaa ja taustaa sekä loimme yksinkertaisen ohjelman joka sopii juuri oppilaillemme täällä Baezan oloissa.
Yksi ohjelman eduista on luoda miellyttävä ja rohkaiseva ympäristö sekä se auttaa rentouttamaan hermostuneimpiakin oppilaita. Myös erityiskoulun henkilökunta sai nauttia menetelmän tästä puolesta.
Sherborne-menetelmä auttaa oppilaita tuntemaan paremmin oman ruumiinsa ja sen mahdollisuuksia ja käyttämään sitä paremmin. Osana menetelmää on myös kannustaa nauttimaan liikunnan tuomasta ilosta.
Menetelmän loi englantilainen Veronica Sherborne ja sitä käytetään kansainvälisesti useissa maissa erityis- ja alkuopetuksen osana. Sherborne loi alkuperäisesti menetelmänsä vammaisille lapsille, mutta hänen mukaansa sitä voi käyttää kuka tahansa ja se hyödyttää sekä fyysistä, sosiaalista että intelektuaalista kehitystä.
Kuvat: Krista Sutinen Tärkeä muistutus
Tärkeä kyltti ecuadorilaisen kirkon ulkopuolella, ehkä olisi hyvä jos muistasimme sen elämässämme.
Käännös:
Jumalan kanssa puhumiseen ei tarvita kännykkää.
Sammuta se, ole hyvä.
Kuva: Krista Sutinen
Kuva: Krista SutinenErityisopettaja Alaskasta
Kesäkuussa -09 meillä oli erinomainen onni saada vieraaksemme USAlainen erityisopettaja Katie Biegert Alaskasta. Hän on USAlaisen Covenant Churchin eli Vapaakirkon sisarkirkon jäsen ja tahtoi vaapehtoisesti ilman palkkiota avustaa kristillistä työtä omalla erityistuntemuksellaan.
Kolmen viikon aikana jotka Katie vietti seurassamme hän opasti meitä lukemisen ja kirjoittamisen sekä matematiikan opettamisessa erityisoppilaille.
Lisäksi Katie antoi erinomaisia ohjeita oppilaiden huomion keskittämiseen ja heidän käyttäytymisensä parantamiseen. Samoin kuin oppilaiden vanhempien kanssa työskentelyyn.
Kolmen viikon aikana jotka Katie vietti seurassamme hän opasti meitä lukemisen ja kirjoittamisen sekä matematiikan opettamisessa erityisoppilaille.
Lisäksi Katie antoi erinomaisia ohjeita oppilaiden huomion keskittämiseen ja heidän käyttäytymisensä parantamiseen. Samoin kuin oppilaiden vanhempien kanssa työskentelyyn.
Lisäksi hän ohjeisti meitä materiaalin valmistamisessa luokkaa ja oppilaita varten.
Kiitos Katielle ajastaan, se jäi sekä henkilökunnan että oppilaiden mieleen ja kaikki kaipaamme häntä edelleen takaisin!
sunnuntai 4. lokakuuta 2009
Ecuadorin historiaa ja yleistietoja
Ecuador on valtio Etelä-Amerikassa. Ecuadorin tasavalta sijaitsee maanosan länsiosassa. Pohjoisessa sen rajanaapuri on Kolumbia, idässä ja etelässä Peru ja Tyyni valtameri rajoittaa maata lännessä. Päiväntasaaja kulkee Ecuadorin läpi leikaten sen melkein keskeltä kahteen osaan.
Ecuador oli osa inkavaltiota jonka viimeinen kuningas oli Atahualpa. Pizarron veljekset tappoivat hänet antautumisen jälkeen ja inkavaltion maksettua kultalunnaat espanjalaisille. Espanjalaiset valloittivat Ecuadorin 1533 ja myöhemmin, vuonna 1563, Quitosta tuli Perun kuningaskunnan audiencia.
Luoteinen Etelä-Amerikka kävi vapaussodan Espanjaa vastaan vuonna 1822. Vapauttaja Simón Bolivar perusti Suur-Kolumbian liittovaltion johon Ecuador, Kolumbia ja Venezuela kuuluivat. Niiden itsenäiset valtiot syntyivät Suur-Kolumbian hajotessa vuonna 1830.
Ecuadorilla on ollut pitkälliden rajariita Perun kanssa Amazonasin alueesta. Heinäkuussa 1941 puhkesi sota jossa Ecuador menetti suuren osan Amazonasin alueestaan. Alueesta kiisteltiin uudelleen tammi-helmikuussa 1981 ja rajasotaa (Guerra de Cenepa) käytiin myös 1995. Rauha solmittiin samana vuonna, mutta sopua asiasta ei saatu.
Vasta entisen presidentti Jamil Mahuadin sovittua Perun kanssa yhteisen kansallispuiston luomisesta kiistellylle alueelle, saatiin syntymään pysyvä sopu. Tosin sopimus oli yksi syistä joiden takia presidenttiä vastaan noustiin kapinaan ja hänet syöstiin asemastaan vuonna 2001, hänen oltua kaksi vuotta presidenttinä.
Ecuadorin presidenteissä onkin ollut kovaa vaihtelua. 12 vuonna jotka olen maassa viettänyt Ecuadorilla on ollut yhteensä 8 presidenttiä, jos mukaan ei lasketa maata kaksi päivää hallinnutta triumviraattia.
Ensimmäiseksi maahan tullessani vuonna 1996 presidenttinä oli Abdalá Bucarám joka syöstiin virastaan 1997 parlamentin syytettyä häntä mielenvikaiseksi. Hän itsekin kutsui itseään nimellä El Loco, eli suomeksi Hullu. Monesta syystä nimitys oli varsin onnistunut. Bucaram ehti tehdä kaikenlaista järjetöntä, maa kuitenkin havahtui hänen halutessaan maksaa Maradonalle miljoona dollaria jotta tämä pelaisi maaottelun häntä vastaan.
Monesti Ecuadorissa se viimeinen oljenkorsi tosiaan katkaisee kamelin selän ja kaikki ryntäävät yhdessä kaduille ja barrikadeille. Aikaa kutsuttiin Ecuadorissa Fiebre Amarillaksi, eli keltaiseksi kuumeeksi. Nimi johtui taksien liittymisestä lakkoihin, taksit kun Ecuadorissa ovat keltaisia ja tukkivat kaikki kadut.
Siihen aikaan asuin Ibarrassa ja oli outoa kulkea kaduilla keskellä ensimmäisiä mielenosoituksiani. Kielikoulu jossa työskentelin oli aivan Ibarran keskustassa toisessa kerroksessa ja ikkunasta kiermurteli koko ajan sisälle kyynelkaasua ja töihin päästäkseen oli kuljettava taksien ja bussien tekemien barrikadien lävitse. Niiden keskelle olivat kuskit virittäneet yleensä lentopalloverkot ja viettivät aikaansa pelaten. Kunnes mekin turvallisuussyistä liityimme lakkoon ja omistaja sulki kielikoulun kunnes lakot menivät ohitse.
Hetken ajan varapresidenti Rosalia Arteaga julisti itsensä presidentiksi Bucaramin tilalle, häntäkään ei kukaan maassa hyväksynyt. Rosalian poliittisista saavutuksista tärkeimmät kun olivat hänen säärensä joita Bucaram vaalikokouksissa kehuskeli kuuntelijoille ja välillä nosteli hänen hameenhelmojaan jotta kaikki ne voisivat varmasti nähdä.
Vihdoin poliittinen eliitti ja kansanedustajat nimittivät kongressin presidentin Fabian Alarconin maan uudeksi presidentiksi. Nimityksen vahvistamiseksi järjestettiin kansanäänestys ja siten Ecuadorille oltiin saatu uusi presidentti.
Seuraavaksi presidentiksi valittiin Quiton entinen pormestari Jamil Mahuad vuonna 1999, hänenkin valtansa katkesi kovin lyhyeen armeijan eversti Lucío Gutiérrezin järjestettyä vallankaappauksen vuonna 2001. Hetken aikaa, vajaat kaksi päivää, maata hallitsi kolmen armeijan kenraalin triumviraatti joka tosin USAn painostuksesta luovutti valtansa saman tien Mahuadin varapresidentille, Gustavo Noboalle.
Moni tuttu oli kadulla näissä mielenosoituksissa. Itse seurasin melke in kaikkea vain kotona televisiosta. Mielenkiintoisesti isälläni oli juuri sovittu tapaaminen Gutiérrezin kanssa juuri samaan aikaan kun hän valtasi kongressin. Sisareni asui vuokralla hänen alakerrassaan, mutta puhelinlinjat käyttäytyivät kummallisesti ja hän oli juuri päättänyt muuttaa. Koska vuokrasopimus oli isäni nimellä hän oli sopinut tapaamisen Gutiérrezin kanssa, mutta nähtyämme miten vakava tilanne oli uutisista hän päätti soittaa tälle sopiakseen uuden ajan tapaamiselle. Ja sitten juuri sopivasti näimme hänet televisiossa puhumassa kongressirakennuksen vallattuaan, joten isäni totesi että ei taida olla tarpeen soittaa, tuskin muistaa edes koko tapaamista kun taitaa olla mies vähän kiireinen toisaalla.
Gutierréz joutui vankilaan, vankila 13 joka on tässä melkein kodin vieressä, mutta kansan painostuksesta hänet vapautettiin syytteistä ja hän saattoi seuraavissa vaaleissa, vuonna 2002, asettua ehdolle ja voittikin ne varsin ylivoimaisesti. Itsekin ajoin useamman kerran vankilan ohi kun sen edessä osoitettiin mieltä Gutiérrezin vapauttamisen puolesta. Hänestä tuli presidentti seuraavana vuonna 2003, Gutiérrezin valta kesti kaksi vuotta kunnes hänet viimein erotettiin valtavien mielenosoitusten ja jopa kuolonuhrien jälkeen vuonna 2005. Seuraavaksi presidenttinä toimi hänen varapresidenttinsä Alfredo Palacio vuoteen 2007 saakka.
Gutiérrez ei millään suostunut hylkäämään presidentin palatsia, olihan hänen kaatamansa presidentti Mahuad erotettu virasta juuri virkansa hylkäämisen tähden kun hän pakeni kansanjoukkoja presidentinpalatsista. Viimein kansanjoukot rynnistivät piikkilankojen yli armeijan ja poliisin katsellessa ja alkoivat kiivetä presidentin palatsin kiviseiniä pitkin. Kun näytti vakavasti että ihmisjoukot aikovat henkeään uhaten kiivetä palatsin katolle, Gutiérrez viimein, vastentahtoisesti, noudatti kannattajiensa pyyntöjä ja kiipesi odottavaan helikopteriin jolla hänet lennätettiin Quiton lentokentälle jossa yksityislentokone jo odotti häntä.
Vuoden 2006 vaaleissa Gutiérrez yritti uudestaan valtaan ja moni häntä uudelleen äänestikin. Mutta kansalla oli uusi suosikki ja voiton vei populisti ja vasemmistolainen Rafael Correa jonka valtakausi alkoi vuonna 2007. Vuonna 2007 pidettiin kansanäänestys perustuslaillisen kokouksen luomisesta johon paikkoja Correan Alianza PAIS sai yli 70%. Maan kahdeskymmenes peruslaki hyväksyttiin kansanäänestyksessä elokuussa 2008.
Samana vuonna järjestettiin uudet presidentin vaalit jotka Correa voitti uudelleen. Hän on siis vuoden 1996 jälkeen ensimmäinen presidentti joka on uudelleen valittu tehtäväänsä.
Tilanne on valitettavasti edelleen hyvin ruudinarka Ecuadorissa. Tällä hetkellä lakkoilevat mm. opettajat ja intiaanit, yleislakollakin uhkaillaan kovasti. Saa nähdä mitä tapahtuu ennen joulua, ties vaikka vuonna 2010 Ecuadorilla olisi taas uusi presidentti, se olisi sitten se yhdeksäs...
Ecuador oli osa inkavaltiota jonka viimeinen kuningas oli Atahualpa. Pizarron veljekset tappoivat hänet antautumisen jälkeen ja inkavaltion maksettua kultalunnaat espanjalaisille. Espanjalaiset valloittivat Ecuadorin 1533 ja myöhemmin, vuonna 1563, Quitosta tuli Perun kuningaskunnan audiencia.
Luoteinen Etelä-Amerikka kävi vapaussodan Espanjaa vastaan vuonna 1822. Vapauttaja Simón Bolivar perusti Suur-Kolumbian liittovaltion johon Ecuador, Kolumbia ja Venezuela kuuluivat. Niiden itsenäiset valtiot syntyivät Suur-Kolumbian hajotessa vuonna 1830.
Ecuadorilla on ollut pitkälliden rajariita Perun kanssa Amazonasin alueesta. Heinäkuussa 1941 puhkesi sota jossa Ecuador menetti suuren osan Amazonasin alueestaan. Alueesta kiisteltiin uudelleen tammi-helmikuussa 1981 ja rajasotaa (Guerra de Cenepa) käytiin myös 1995. Rauha solmittiin samana vuonna, mutta sopua asiasta ei saatu.
Vasta entisen presidentti Jamil Mahuadin sovittua Perun kanssa yhteisen kansallispuiston luomisesta kiistellylle alueelle, saatiin syntymään pysyvä sopu. Tosin sopimus oli yksi syistä joiden takia presidenttiä vastaan noustiin kapinaan ja hänet syöstiin asemastaan vuonna 2001, hänen oltua kaksi vuotta presidenttinä.
Ecuadorin presidenteissä onkin ollut kovaa vaihtelua. 12 vuonna jotka olen maassa viettänyt Ecuadorilla on ollut yhteensä 8 presidenttiä, jos mukaan ei lasketa maata kaksi päivää hallinnutta triumviraattia.
Ensimmäiseksi maahan tullessani vuonna 1996 presidenttinä oli Abdalá Bucarám joka syöstiin virastaan 1997 parlamentin syytettyä häntä mielenvikaiseksi. Hän itsekin kutsui itseään nimellä El Loco, eli suomeksi Hullu. Monesta syystä nimitys oli varsin onnistunut. Bucaram ehti tehdä kaikenlaista järjetöntä, maa kuitenkin havahtui hänen halutessaan maksaa Maradonalle miljoona dollaria jotta tämä pelaisi maaottelun häntä vastaan.
Monesti Ecuadorissa se viimeinen oljenkorsi tosiaan katkaisee kamelin selän ja kaikki ryntäävät yhdessä kaduille ja barrikadeille. Aikaa kutsuttiin Ecuadorissa Fiebre Amarillaksi, eli keltaiseksi kuumeeksi. Nimi johtui taksien liittymisestä lakkoihin, taksit kun Ecuadorissa ovat keltaisia ja tukkivat kaikki kadut.
Siihen aikaan asuin Ibarrassa ja oli outoa kulkea kaduilla keskellä ensimmäisiä mielenosoituksiani. Kielikoulu jossa työskentelin oli aivan Ibarran keskustassa toisessa kerroksessa ja ikkunasta kiermurteli koko ajan sisälle kyynelkaasua ja töihin päästäkseen oli kuljettava taksien ja bussien tekemien barrikadien lävitse. Niiden keskelle olivat kuskit virittäneet yleensä lentopalloverkot ja viettivät aikaansa pelaten. Kunnes mekin turvallisuussyistä liityimme lakkoon ja omistaja sulki kielikoulun kunnes lakot menivät ohitse.
Hetken ajan varapresidenti Rosalia Arteaga julisti itsensä presidentiksi Bucaramin tilalle, häntäkään ei kukaan maassa hyväksynyt. Rosalian poliittisista saavutuksista tärkeimmät kun olivat hänen säärensä joita Bucaram vaalikokouksissa kehuskeli kuuntelijoille ja välillä nosteli hänen hameenhelmojaan jotta kaikki ne voisivat varmasti nähdä.
Vihdoin poliittinen eliitti ja kansanedustajat nimittivät kongressin presidentin Fabian Alarconin maan uudeksi presidentiksi. Nimityksen vahvistamiseksi järjestettiin kansanäänestys ja siten Ecuadorille oltiin saatu uusi presidentti.
Seuraavaksi presidentiksi valittiin Quiton entinen pormestari Jamil Mahuad vuonna 1999, hänenkin valtansa katkesi kovin lyhyeen armeijan eversti Lucío Gutiérrezin järjestettyä vallankaappauksen vuonna 2001. Hetken aikaa, vajaat kaksi päivää, maata hallitsi kolmen armeijan kenraalin triumviraatti joka tosin USAn painostuksesta luovutti valtansa saman tien Mahuadin varapresidentille, Gustavo Noboalle.
Moni tuttu oli kadulla näissä mielenosoituksissa. Itse seurasin melke in kaikkea vain kotona televisiosta. Mielenkiintoisesti isälläni oli juuri sovittu tapaaminen Gutiérrezin kanssa juuri samaan aikaan kun hän valtasi kongressin. Sisareni asui vuokralla hänen alakerrassaan, mutta puhelinlinjat käyttäytyivät kummallisesti ja hän oli juuri päättänyt muuttaa. Koska vuokrasopimus oli isäni nimellä hän oli sopinut tapaamisen Gutiérrezin kanssa, mutta nähtyämme miten vakava tilanne oli uutisista hän päätti soittaa tälle sopiakseen uuden ajan tapaamiselle. Ja sitten juuri sopivasti näimme hänet televisiossa puhumassa kongressirakennuksen vallattuaan, joten isäni totesi että ei taida olla tarpeen soittaa, tuskin muistaa edes koko tapaamista kun taitaa olla mies vähän kiireinen toisaalla.
Gutierréz joutui vankilaan, vankila 13 joka on tässä melkein kodin vieressä, mutta kansan painostuksesta hänet vapautettiin syytteistä ja hän saattoi seuraavissa vaaleissa, vuonna 2002, asettua ehdolle ja voittikin ne varsin ylivoimaisesti. Itsekin ajoin useamman kerran vankilan ohi kun sen edessä osoitettiin mieltä Gutiérrezin vapauttamisen puolesta. Hänestä tuli presidentti seuraavana vuonna 2003, Gutiérrezin valta kesti kaksi vuotta kunnes hänet viimein erotettiin valtavien mielenosoitusten ja jopa kuolonuhrien jälkeen vuonna 2005. Seuraavaksi presidenttinä toimi hänen varapresidenttinsä Alfredo Palacio vuoteen 2007 saakka.
Gutiérrez ei millään suostunut hylkäämään presidentin palatsia, olihan hänen kaatamansa presidentti Mahuad erotettu virasta juuri virkansa hylkäämisen tähden kun hän pakeni kansanjoukkoja presidentinpalatsista. Viimein kansanjoukot rynnistivät piikkilankojen yli armeijan ja poliisin katsellessa ja alkoivat kiivetä presidentin palatsin kiviseiniä pitkin. Kun näytti vakavasti että ihmisjoukot aikovat henkeään uhaten kiivetä palatsin katolle, Gutiérrez viimein, vastentahtoisesti, noudatti kannattajiensa pyyntöjä ja kiipesi odottavaan helikopteriin jolla hänet lennätettiin Quiton lentokentälle jossa yksityislentokone jo odotti häntä.
Vuoden 2006 vaaleissa Gutiérrez yritti uudestaan valtaan ja moni häntä uudelleen äänestikin. Mutta kansalla oli uusi suosikki ja voiton vei populisti ja vasemmistolainen Rafael Correa jonka valtakausi alkoi vuonna 2007. Vuonna 2007 pidettiin kansanäänestys perustuslaillisen kokouksen luomisesta johon paikkoja Correan Alianza PAIS sai yli 70%. Maan kahdeskymmenes peruslaki hyväksyttiin kansanäänestyksessä elokuussa 2008.
Samana vuonna järjestettiin uudet presidentin vaalit jotka Correa voitti uudelleen. Hän on siis vuoden 1996 jälkeen ensimmäinen presidentti joka on uudelleen valittu tehtäväänsä.
Tilanne on valitettavasti edelleen hyvin ruudinarka Ecuadorissa. Tällä hetkellä lakkoilevat mm. opettajat ja intiaanit, yleislakollakin uhkaillaan kovasti. Saa nähdä mitä tapahtuu ennen joulua, ties vaikka vuonna 2010 Ecuadorilla olisi taas uusi presidentti, se olisi sitten se yhdeksäs...
Ecuadorin kartta
Tässä Ecuadorin kartassa ei valitettavasti näy Baeza, El Chaco tai edes Tena, mutta Tenan voi sijoittaa Quiton, Nueva Lojan ja Puyon muodostaman kolmion keskelle.
Tämä teos on peräisin Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun (Central Intelligence Agency, CIA) julkaisemasta The World Factbookista. Teoksen on valmistanut jonkin Yhdysvaltain liittovaltion viranomaisen työntekijä osana kyseisen työntekijän virkatointa. Yhdysvaltain liittovaltion viranomaisten työntekijöiden tekemät teokset eivät saa tekijänoikeuden suojaa Yhdysvaltain tekijänoikeuslain 105 § mukaisesti.
Ecuador tietoa
ECUADOR
Asukkaita: 13 363 593 (2005)
Pinta-ala: 283 560 km²
Pääkaupunki: Quito
Virgen de Quito, Quiton neitsyt patsas Panecillo (pikku leipä) -kukkulalla.
Asukkaita: 13 363 593 (2005)
Pinta-ala: 283 560 km²
Pääkaupunki: Quito
Virgen de Quito, Quiton neitsyt patsas Panecillo (pikku leipä) -kukkulalla.Neitsyt on Ilmestyskirjan neitsyt joka tallaa käärmeen päälle.
Nykyinen presidentti: Rafael Correa
Kielet: Espanja ja intiaanikielet (quichua)
Uskonto: roomalaiskatolilaiset 95 %, muut 5 %
Köyhyydessä elävien osuus koko väestöstä (alle 1,25 dollaria/päivä) (2000-2006): 9,8
Aikuisten lukutaito (% yli 15-vuotiaista) (1999-2006): 92,4
Odotettavissa oleva elinikä (2006): 74,8
Rahayksikkö: USD
Suomella ei ole suurlähetystöä Ecuadorissa vaan asiat hoidetaan Suomen Chilen suurlähetystön kautta. Maassa on kuitenkin kaksi kunniakonsulaattia, yksi vuoristossa pääkaupungissa Quitossa ja toinen rannikolla maan suurimmassa kaupungissa, Guayaquilissa.
Guayaquilin Suomen kunniakonsulaatin yhteystiedot:
Kunniakonsuli Humberto Mata Salvador
Käyntiosoite:Luis Urdaneta 212 y Córdova
Guayaquil
Quiton Suomen kunniakonsulaatin yhteistiedot:
Kunniakonsuli René Cruz Silva
Käyntiosoite:Flores Jijón E 17-87 (280) y Hernán Sotomayor
Sector Bellavista
Quito
Guayaquilin Suomen kunniakonsulaatin yhteystiedot:
Kunniakonsuli Humberto Mata Salvador
Käyntiosoite:Luis Urdaneta 212 y Córdova
Guayaquil
Quiton Suomen kunniakonsulaatin yhteistiedot:
Kunniakonsuli René Cruz Silva
Käyntiosoite:Flores Jijón E 17-87 (280) y Hernán Sotomayor
Sector Bellavista
Quito
Ecuadorin sijainti
Ecuadorin sijainti maailmankartalla. Pieni maa josta moni ei tiedä. Alkuperäisesti nimi tulee maan sijainnista keskellä päiväntasaajaa, ecuador tai linea ecuatoriana espanjaksi tarkoittaa päiväntasaajaa.
Tämän teoksen tekijänoikeuksien haltija, Vardion projektissa English Wikipedia, on luovuttanut tämän teoksen public domainiin.
Siinä tapauksessa, että ylläoleva ei ole mahdollista oikeudellisista syistä:Vardion suo jokaiselle oikeuden käyttää tätä teosta mihin hyvänsä, ilman mitään ehtoja, paitsi jos laki vaatii ehtoja.
Tämän teoksen tekijänoikeuksien haltija, Vardion projektissa English Wikipedia, on luovuttanut tämän teoksen public domainiin.Siinä tapauksessa, että ylläoleva ei ole mahdollista oikeudellisista syistä:Vardion suo jokaiselle oikeuden käyttää tätä teosta mihin hyvänsä, ilman mitään ehtoja, paitsi jos laki vaatii ehtoja.
Ecuadorin lippu
Ecuadorin lippu on käytössä 7. marraskuuta 1900 lähtien. Se on muuten aivan samanlainen kuin Kolumbian lippu paitsi vaakunaa keskellä. Lipun mittasuhteet ovat 1:2. Keltainen väri on puolet lipusta, se kuvastaa maatalouden rikkautta ja maan luonnonvaroja, erityisesti kultaa. Sininen ja punainen ovat kumpikin yksi neljäsosa lipusta. Sininen kuvastaa valtamerta ja taivasta Ecuadorin yllä sekä punainen itsenäisyystaistelijoiden maan vapauden puolesta vuodattamaa verta.
Tämä lippu kopioitu Wikipediasta osoitteesta: Flag of Ecuador.svg
Ecuadorin vaakuna
Ecuadorin vaakunassa on kuvattuna Ecuadorin suurimman joen, Guyas-joen, suulla oleva alus, se symboloi kauppaa ja teollisuutta. Joki laskeutuu alas lumihuippuiselta Chimborazo-tulivuorelta, joka on Ecuadorin korkein vuori. Lisäksi vaakunassa ylhäällä on vapauden aurinko sinisellä taivaalla. Sen kahdella puolella ovet vuoden 1845 vuoden vallankumouksen muistona neljä eläinratamerkkiä jotka symboloivat vallankumouksen tärkeitä päivämääriä. Tasavaltalaisuuden symboleina vaakunassa on kirves ja fasces eli vitsakimppu. Vaakunan yläpuolella Andienkondori symboloi rohkeutta ja vapautta.
Tämä vaakuna on kopioitu Wikipediasta osoitteesta: Coat of arms of Ecuador.svg
Koulutus Tenassa
Miten tehdä Ecuadorissa toimiva HOJKS erityisoppilaille? Sitä mietittiin yhdessä Tenan ja El Chacon koulun opettajien, Napon läänin erityisopetuksen johtajan ja läänin integraatio tukiluokkien opettajien kanssa.
lauantai 3. lokakuuta 2009
Koulutus Tenassa
Miten kartoittaa erityisoppilaan tarpeet, tavoitteet ja kyvyt -koulutus Tenassa.
Baezan eri-tyiskoulun johtaja, Joanna Sormunen
(oikealla)
Baezan erityiskoulun
henkilökunta (vasemmalla)
Baezan integraatio kesätoimintaa 2009
Kesätoiminta alkoi erityiskoulun oppilaiden ja henkilökunnan kulkueella Baezan läpi. Baezan poliisi lähetti yhden autoistaan valvomaan järjestystä ja kulkemaan kulkueen edellä pitkin pääkatua.
Kaikkien toimintojen ajan poliisi ja palokunta lähettivät henkilökuntaansa valvomaan lapsia ja nuoria.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)