Sumak Sacha llakta

Sumak Sacha llaktaman rinkapak munarkani. Lika Umanchaka Sumak Sachamanta rimankapak munarkani. Kay ñanta kimsa pachakuna karupurikurkani. Hatun sumakpash sachaka mayanllu wankurishka karkan. Uchilla Sumak Sacha yachanawasika karkan. Pichukunaka mayanllu wankurishka sumak takirkan. Waorani mamallakta mayallu karkan. Mana chay waorani mamallakta rikukrirkani.

Nuevo Paraiso llaktapak wawakuna.

Kay Sumak Sacha llaktapi kashpaka aswata upiyani. Shuk runa warmiwan rimarirkani.  Runa warmika kuyayshunku karkan. Sumak Sachaka rishka kipami ñuka Misahualliman rinkapak munarkani. Tilapia maytuta Misahuallipi mikurkani. Mishki tilapia maytuta karkan. Mikuska washa Tenaman rirkani.

Lehtijuttu Suomen Viikkolehteen

Ecuadorin viidakkoalueen kichwa-alkuperäiskansan mukaan vammainen lapsi  on “supay wawa” eli demoni lapsi. Hänen ajatellaan syntyneen naisen ja demonin välisestä liitosta. Toinen perinteinen ajattelutapa on että lapsi on kuolleen ihmisen henki joka on tullut takaisin vainoamaan eläviä.

Kananbu-koulun erityisoppilas äitinsä kanssa perheen kodissa.

Kananbun oppilaita.

Kananbu-koulun oppilaita koulun pihalla.

Molempien ajattelutapojen mukaan vammainen on demonisen hengen vallassa ja hän on pahaksi yhteisölle. Kichwat ajattelevat että vammaisuus leviää jos lapsen antaa elää ja olla yhteisön piirissä. Perinteisen ajattelutavan mukaan vammaisena syntynyt lapsi on täytynyt heti tappaa ja polttaa tai haudata joen varteen jotta saastainen henki ei tartuttaisia kaikkia muita kylässä syntyviä lapsia.

Nina Rumi-koulun oppilas erityisluokassa.

Nina Rumi-koulun oppilaita erityisluokkassa.

Nina Rumi-koulun erityisopettaja Lola Vargas (oikealla) oppilaansa kanssa. Nina Rumi on tulikivi kichwaksi.

Katolilaisella kirkolla on luja ote Etelä-Amerikan kansoista ja sen uskomukset ovat usein sekoittuneet perinnetapoihin mitä kummallisimmin tavoin. Katolilaisen kirkon tuoman ajattatelutavan mukaan vammaisuus on rangaistus synneistä, vammaisena syntynyt lapsi on rangaistus hänen vanhempiensa synneistä. Tämä on sekoittunut kichwojen perinteiseen tapaan käsittää vammaisuus. Katolilainen kirkko saarnaa perisynnistä ja paholaisesta, pahasta. Joten ihmisten mielissä vammaisista lapsista on tullut pahan lapsia jotka ovat syntyneet vanhempien synnin tähden.

Yawari-koulun fyysisesti vammainen inkluusio-oppilas luokkatovereidensa keskellä.

Kehitysvammainen erityisoppilas Yawari-koulusta integroituna liikuntatunnille.

Suomen Vapaakirkko tekee alueella vammaishanketta ja yksi hankkeen suurimmista haasteista on ollut muuttaa tämä ajattelutapa. Olemme halunneet tuoda tilalle ajatuksen että kaikki lapset ovat Jumalan luomia ja kaikki mitä Jumala tekee on hyvää ja täydellistä, vammaisetkin. Raamatussa kerrotaan Jumalan rakastavan kaikkein vähäisempiä. Kuka saattaisi olla vähäisempi kuin viidakkoheimon vammainen lapsi jota hävetään ja pelätään syntymästä saakka?

Marcelo Andi-koulun inkluusio-oppilas (keskellä) koulukavereidensa kanssa.

Marcelo Andin inkluusio-oppilas alaluokassa.

Marcelo Andin inkluusio-oppilas luokassaan.

Vammaisen lapsen vanhemmille ajattelutapa on suuri saakka. Heidän salatut syntinsä, häpeänsä, joita meillä kaikilla varmasti on, ja ne haluamme piilottaa, on tullut lapsen kautta julkiseksi. Siispä vammaisia lapsia, ja aikuisia, on piiloteltu yhteisöltä. Monesti naapurit eivät ole tienneet viereisessä talossa elävästä vammaisesta, ihmisestä joka eli karsinaan tai maakuoppaan piilotettuna. Lapsesta, aikuisesta tai nuoresta jota ruokittiin lattialta kuin eläintä ja jonka ihmisarvoa ei lainkaan osattu tunnistaa.

Kinti-koulun erityisoppilaita.

Kintin (kolibri kichwaksi) erityisoppilaita.

Kintin erityisoppilaita luokassaan.

Kichwakulttuuri on hyvin yhteisöllinen, ihmisen identiteetti muodostuu hänen yhteisöstään. Tervehtiessä uutta ihmistä kysytään, jo ennen nimeä, mistä olet kotoisin, koska kun tiedämme mistä hän on samalla selviää minkälainen ihminen hän on. Vammaisilta ihmisiltä tämä identiteetti on kielletty, he elävät yhteisön ulkopuolella, eivätkä siis ole ketään. Usein he eivät edes ole virallisesti olemassa, eli heillä ei ollut syntymätodistusta tai sosiaaliturvatunnusta.

Francisco Grefa Mamallacta-koulun erityisopettaja Irene.

Erityisoppilaan äiti lapsensa kanssa.

Francisco Grefa Mamallacta-koulu Alto Panossa.

Koulun oppilaita.

Hankkeen suurimpia haasteita onkin ollut murtaa tämä valhe joka kahlitsee, sekä vammaisia ihmisiä että heidän perheenjäseniään.

Haluamme tuoda tilalle ajatuksen että valon voima voittaa aina pimeyden. Jumala on voimakkaampi kuin paha, paha ei pysty luomaan elämää. Vammainen lapsi on Jumalan luoma. Jokainen lapsi on lahja jonka Jumala antaa meidän vastuullemme. Mutta vammaisen lapsen Hän antaa vain ihmisille joiden Hän tietää kykenävän rakastamaan häntä aivan erityisellä tavalla.

Cacique Jumandy-koulun erityisluokka.

Erityisluokan oppilaita.

Cacique Jumandyn erityisopettaja María Belén Shiguango oppilaiden kera.

Erityisluokan oppilas.

Erityisluokan oppilaita.