Vammaiset kunniapaikalla Ecuadorissa

Erityisoppilaat avasivat Baezan kaupungin 450 vuotiskulkueen ja juhlatilaisuuden

Baezan kaupunki Ecuadorissa vietti 450 vuotisjuhliaan torstaina 7. toukokuuta. Ensimmäistä kertaa kaupungin historian aikana vammaiset saivat oman virallisen kutsunsa osallistua juhlallisuuksiin. Kaupungin viranomaiset pyysivät Baezan erityisluokkia osallistumaan vuosipäivän kunniaksi järjestettyyn tilaisuuteen omalla ohjelmallaan ja marssimaan juhlakulkueen kärjessä.

Erityisluokkien oppilaat osallistuivat ensimmäisen kerran kutsumattomina vieraina Baezan kaupungin juhlakulkueeseen kaksi vuotta sitten. Oppilaat, opettajat ja avustajat livahtivat kuokkavieraina kulkueen perälle ja erityisoppilaat esittivät ohjelmanumeronsa hämmentyneen juhlayleisön edessä. Viime vuonna erityisoppilaat osallistuivat osana T. W. Andersonin evankeelista alakoulua.
Tänä vuonna erityisluokat saivat ensimmäisen kerran oman kutsunsa ja kaupungin viranomaiset pyysivät heitä johtamaan juhlakulkuetta ensimmäisenä juhla-autona kaupunginjohtajan ja kaupunginhallituksen edustajien perässä.
Juhlakulkue alkoi Baezan kaupungintalolta ja marssi yhdessä Baezan koloniaalisen kaupunginosan puolelle jossa erityisluokkien oppilaat avasivat juhlatilaisuuden kolumbialaisella cumbia-tanssilla. Opettajat ja työtoimintaryhmän oppilaat ompelivat pukuja juhlakulkuetta ja oppilaiden esitystä varten kuukauden päivät.
Kaupunginosien toimikunnat, alakoulut, lukio- ja yläkoulu, Baezan sairaala, palokunta ja eri laitokset osallistuivat sekä juhlakulkueeseen autoineen että itse juhlaan esityksineen. T. W. Andersonin evankeelisen alakoulun oppilaat esittivät juhlassa ylistystanssin hengellisen musiikin tahtiin.

Mahdollisuus iloon

Ana Huachamín opiskelee työtoimintaryhmässä ja on yksi oppilaista jotka ovat pakertaneet hameita ja paitoja tanssiesitystä varten. 16-vuotiaan nuoren naisen suurin vaikeus on ujous. Anan ujous estää häntä osallistumasta sosiaalisiin tilanteisiin eikä hän anna ottaa itsestään valokuvia. Pahinta Analle on pukeutua hameeseen.
Baezan juhlat olivat Analle tärkeä tilaisuus. Hameita ja paitoja ommellessa juhlatunnelma tarttui häneenkin ja tanssiharjoitukset innostivat häntä liikkumaan muiden oppilaiden mukana. Juhlapäivänä Ana viimein unohti ujoutensa, laittoi hameen päälleen ja tanssi cumbiaa yleisön edessä.
9-vuotias Anderson Peña on uusi oppilas erityisluokissa. Hänellä on luultavasti neurologisperäinen vamma joka estää häntä puhumasta vaikka hänen kuulossaan ei ole mitään vikaa. Lisäksi Anderson ei pysty kunnolla käyttämään toista kättään ja astuu toisen jalkansa varpaille.
Entisessä koulussaan Andersonin koulutoverit pilkkasivat häntä kömpelön kävelytavan tähden ja matkivat hänen innostuksissaan päästämiään kiljahduksia. Muiden pilkan takia Andersonilla oli tappelijan ja häirikön maine. Lopulta hänen vanhempansa päättivät ottaa Andersonin koulusta pois ja siirtää hänet erityisluokkiin. Anderson saattoi hämmentyä askelissaan ja eksyä pariin otteeseen. Mutta hänellä ja hänen vanhemmilleen tärkeintä oli että Anderson sai osallistua tanssiin muiden mukana.
Päivän tähti oli Simón Campaña, 14-vuotias down-poika El Chacosta. Simón voitti viime vuonna Kansainvälisen Vammaistenpäivän juhlassa kolme tanssipalkintoa. Baezan kaupungin juhlapäivänä saimme taas nähdä miksi hän voitti kaikki mahdolliset palkinnot. Cumbiaan osallistuneet opettajat ja avustajat jäivät Simónista kauas taakse sekä innossa että taidossa.

Juhla-autossa mukana lohikäärme ja muut tropiikin eläväiset

Baezan alue on yksi Ecuadorin sateisimmista seuduista ja toukokuu vuoden sateisin kuukausi. Hämmästyttävästi torstaiaamu alkoi täysin pilvettömän taivaan alla. Opettajat ja avustajat saapuivat erityisluokkien uudelle luokkarakennukselle vartin yli seitsemän. Erityisluokkien oppilaille ei ollut koulua aamupäivällä ja henkilökunnalla oli aikaa viimeistellä puvut ja juhla-auto. Koulukyydin kuljettaja toi mukanaan palmunlehviä jotka aseteltiin juhla-auton lavalle.
Auton aiheena oli tropiikki, cumbia on kolumbian trooppisen alueen kansantanssi ja myös oppilaiden ja henkilökunnan esiintymispuvut olivat perinteisiä. Juhla-auton lavalle asetettuihin palmunlehviin kiinnitettiin trooppisia hedelmiä ja pienemmät sekä liikuntavaikeukselliset oppilaat puettiin trooppisen sademetsän asukkaiksi. Tosin joukkoon oli eksynyt prinssi ja lohikäärme, mutta tärkeintä oli että kaikki saivat osallistua.
Kahdenmaissa kun oppilaat alkoivat saapui luokkiin, taivaalle alkoi vähitellen kerääntyä synkkiä pilviä. Henkilökunta katseli hermostuneena taivaalle samalla kun oppilaat pukivat esiintymispukujaan päälle ja kenraaliharjoitukset alkoivat koulun pihalla. Oppilaiden vanhemmat antoivat lapsilleen viimeisiä ohjeita ja halasivat heitä ylpeinä onnea toivottaen. Useampi vilkaisi huolestuneena taivaalle kun kulkea lähti juhla-auton perässä koulun pihalta kaupungintaloa kohti.
Musiikki soi ja oppilaat tanssivat cumbiaa juhla-auton perässä kun ensimmäiset pisarat alkoivat tipahdella taivaalta. Tasan kello neljä erityisluokat saapuivat kaupungintalolle ensimmäisinä osallistujina, muut alkoivat tipahdella ecuadorilaiseen tapaan vähintään puoli tuntia myöhässä. Viideltä kun kulkue vihdoin saatiin liikkeellä ensimmäiset pisarat olivat muuttuneet kaatosateeksi.

Kaatosadekaan ei sammuttanut riemua

Juhlakulkueen kärjessä marssivat kaupunginjohtaja ja kaksi kunnanedustajaa. Heidän jälkeensä ajoi hitaasti poliisiauto kulkuetta kontrolloiden ja heidän jälkeensä tuli erityisluokkien trooppinen juhla-auto musiikki raikuen. Auton lavalla istuvat oppilaat värjöttelivät sateenvarjojen alle katsellen erityisluokkien henkilökuntaa ja oppilaita jotka tanssivat hameitaan ja huivejaan heilutellen kaatosateesta huolimatta.
Kulkueen saapuessa Baezan koloniaaliseen kapunginosaan suurin osa osaanottajista oli läpimärkä ja marssi apean näköisenä yhä taivaalta lankeavan veden alla. Erityisluokkien auto oli ainoa jonka tanssijat jaksoivat musiikin tahdissa. Kulkueen saavuttua juhlapaikalle oppilaat hypähtelivät innoissaan portilla juontajan kuuluttaessa heidän numeronsa nimen ja laittaessa musiikin soimaan.
Portailla istuva yleisö taputti innokkaasti sateenvarjojensa alla erityisluokkien edustajien asettuessaan paikoilleen. Hymy ei sammunut oppilaiden huulilta edes sateen yltyessä entiseltään ja parin unohtaessa askeleet. Tärkeintä oli saada tuntea olevansa osa yhteistä juhlahumua.

Baezan juhlien osaanottajia

Baezan juhlien yleisöä ja muita osaanottajia.

Espumillan myyjä sateenvarjoineen oli hyvin suosittu.

Esiintyjät tekivät parhaansa kaatosateesta huolimatta.

T. W. Anderson-koulun oppilaiden ylistytanssi Baezan juhlissa

T. W. Anderson alakoulun oppilaat esittivät ylistystanssin Baezan kaupungiksi tulon juhlissa.

ç

Jennifer De la Cruz

Vesisateesta kärsivät kaikki.

Andersonin evankeelisen koulun oppilaita.

Baezan erityiskoulu

Vapaakirkon kehitystyöhanke, Resurssikeskus Napon läänin erityisopetuksen tueksi, tekee työtä Ecuadorin pilvisademetsä- ja Amatsonin viidakkoalueella Napon läänissä. Vapaakirkko on työskennellyt alueella vuodesta 2001 saakka alueen vammaisten kanssa. Hankkeen työn hedelmänä alueen vammaisten nuorten ja lasten asema on parantunut huomattavasti.
T. W. Andersonin evankeelisen koulun yhteyteen perustetuista erityisluokista on nykyisen hankkeen aikana paisunut kokonainen erityiskoulu. Kuluvan vuoden aikana vastuu erityisluokista siirtyy T. W. Andersonin evankeeliselta koululta oppilaiden vanhemmille ja vähitellen, toivottavasti, Ecuadorin opetusministeriölle.
Vuonna 2006 Andersonin koulun yhteyteen perustetussa ensimmäisessä erityisluokassa oli kolme oppilasta, lukuvuoden aikana erityisluokat nopeasti laajenivat neljäksi erilliseksi ryhmäksi joissa oli yhteensä yli 15 oppilasta.
Lukuvuonna 2009-2010 ryhmiä on neljä ja niissä on yhteensä 20 oppilasta, joten on jo aika perustaa erityisoppilaille oma koulunsa.
Andersonin koulussa on lisäksi integroituna yhteensä 10 erityislasta eriluokka-asteilla päiväkotiryhmästä alakoulun seitsemännelle luokalle saakka. Lisäksi kunnan muilla alakouluilla ja yläkouluilla on yhteensä n. 20 oppilasta integroituina normaaliluokkiin. Suomen Kummilapset ry tukee Baezan erityisoppilaita, sekä integraatioluokissa että erityiskoulussa.

Ecuador, Quito ja Baeza

Tässä vähän kuvia siitä mitä päivittäin näemme Baezan ja Quiton ympäristössä ja missä hankkeen kohderyhmä asuu. Tässä kaunis kukka Papallactan kylän luota.

Kukka Papallactassa.

Kukka Papallactassa.

Ihastuttava puinen riippusilta joen yllä.

Matkanvarrelta Baeza-Tena.

Tulvavesi on vallannut pätkän Baeza-Quito tiestä.

Vesiputous ja pilviä Baezan lähellä.

Yksi Amazon alueen ihanista silloista.

Maantiellä välillä Quito-Baeza, Papallactan jälkeen.

Parque La Carolina ja takana Quiton modernia keskustaa.

Cotopaxi liikenteen takana La Prensalla.

Cotopaxin tulivuori Quitosta nähtynä.

Tie Quitossa ja Illinizas kaukaisuudessa.

Sherborne-koulutus Baezan erityiskoululla

Erityisliikunnanohjaaja Krista Sutinen vieraili Baezassa auttamassa hankeen työtä vapaaehtoispohjalta viime huhti-toukokuussa. Oli mukava saada vieras Suomesta ja apua oppilaille joiden liikkuminen ei aina ole yhtä sujuvaa kuin muiden lasten ja nuorten. Yhtenä osana Kristan vierailua oli hänen järjestämänsä Sherborne-kurssi jossa kävimme läpi metodin teoriaa ja taustaa sekä loimme yksinkertaisen ohjelman joka sopii juuri oppilaillemme täällä Baezan oloissa.
Yksi ohjelman eduista on luoda miellyttävä ja rohkaiseva ympäristö sekä se auttaa rentouttamaan hermostuneimpiakin oppilaita. Myös erityiskoulun henkilökunta sai nauttia menetelmän tästä puolesta.


Sherborne-menetelmä auttaa oppilaita tuntemaan paremmin oman ruumiinsa ja sen mahdollisuuksia ja käyttämään sitä paremmin. Osana menetelmää on myös kannustaa nauttimaan liikunnan tuomasta ilosta.

Menetelmän loi englantilainen Veronica Sherborne ja sitä käytetään kansainvälisesti useissa maissa erityis- ja alkuopetuksen osana. Sherborne loi alkuperäisesti menetelmänsä vammaisille lapsille, mutta hänen mukaansa sitä voi käyttää kuka tahansa ja se hyödyttää sekä fyysistä, sosiaalista että intelektuaalista kehitystä.

Kuvat: Krista Sutinen

Tärkeä muistutus

Tärkeä kyltti ecuadorilaisen kirkon ulkopuolella, ehkä olisi hyvä jos muistasimme sen elämässämme.

Käännös:

Jumalan kanssa puhumiseen ei tarvita kännykkää.

Sammuta se, ole hyvä.Kuva: Krista Sutinen

Erityisopettaja Alaskasta

Kesäkuussa -09 meillä oli erinomainen onni saada vieraaksemme USAlainen erityisopettaja Katie Biegert Alaskasta. Hän on USAlaisen Covenant Churchin eli Vapaakirkon sisarkirkon jäsen ja tahtoi vaapehtoisesti ilman palkkiota avustaa kristillistä työtä omalla erityistuntemuksellaan. Kolmen viikon aikana jotka Katie vietti seurassamme hän opasti meitä lukemisen ja kirjoittamisen sekä matematiikan opettamisessa erityisoppilaille.

Lisäksi Katie antoi erinomaisia ohjeita oppilaiden huomion keskittämiseen ja heidän käyttäytymisensä parantamiseen. Samoin kuin oppilaiden vanhempien kanssa työskentelyyn.

Lisäksi hän ohjeisti meitä materiaalin valmistamisessa luokkaa ja oppilaita varten.

Kiitos Katielle ajastaan, se jäi sekä henkilökunnan että oppilaiden mieleen ja kaikki kaipaamme häntä edelleen takaisin!

Ecuadorin historiaa ja yleistietoja

Ecuador on valtio Etelä-Amerikassa. Ecuadorin tasavalta sijaitsee maanosan länsiosassa. Pohjoisessa sen rajanaapuri on Kolumbia, idässä ja etelässä Peru ja Tyyni valtameri rajoittaa maata lännessä. Päiväntasaaja kulkee Ecuadorin läpi leikaten sen melkein keskeltä kahteen osaan.

Ecuador oli osa inkavaltiota jonka viimeinen kuningas oli Atahualpa. Pizarron veljekset tappoivat hänet antautumisen jälkeen ja inkavaltion maksettua kultalunnaat espanjalaisille. Espanjalaiset valloittivat Ecuadorin 1533 ja myöhemmin, vuonna 1563, Quitosta tuli Perun kuningaskunnan audiencia.

Luoteinen Etelä-Amerikka kävi vapaussodan Espanjaa vastaan vuonna 1822. Vapauttaja Simón Bolivar perusti Suur-Kolumbian liittovaltion johon Ecuador, Kolumbia ja Venezuela kuuluivat. Niiden itsenäiset valtiot syntyivät Suur-Kolumbian hajotessa vuonna 1830.

Ecuadorilla on ollut pitkälliden rajariita Perun kanssa Amazonasin alueesta. Heinäkuussa 1941 puhkesi sota jossa Ecuador menetti suuren osan Amazonasin alueestaan. Alueesta kiisteltiin uudelleen tammi-helmikuussa 1981 ja rajasotaa (Guerra de Cenepa) käytiin myös 1995. Rauha solmittiin samana vuonna, mutta sopua asiasta ei saatu.

Vasta entisen presidentti Jamil Mahuadin sovittua Perun kanssa yhteisen kansallispuiston luomisesta kiistellylle alueelle, saatiin syntymään pysyvä sopu. Tosin sopimus oli yksi syistä joiden takia presidenttiä vastaan noustiin kapinaan ja hänet syöstiin asemastaan vuonna 2001, hänen oltua kaksi vuotta presidenttinä.

Ecuadorin presidenteissä onkin ollut kovaa vaihtelua. 12 vuonna jotka olen maassa viettänyt Ecuadorilla on ollut yhteensä 8 presidenttiä, jos mukaan ei lasketa maata kaksi päivää hallinnutta triumviraattia.

Ensimmäiseksi maahan tullessani vuonna 1996 presidenttinä oli Abdalá Bucarám joka syöstiin virastaan 1997 parlamentin syytettyä häntä mielenvikaiseksi. Hän itsekin kutsui itseään nimellä El Loco, eli suomeksi Hullu. Monesta syystä nimitys oli varsin onnistunut. Bucaram ehti tehdä kaikenlaista järjetöntä, maa kuitenkin havahtui hänen halutessaan maksaa Maradonalle miljoona dollaria jotta tämä pelaisi maaottelun häntä vastaan.

Monesti Ecuadorissa se viimeinen oljenkorsi tosiaan katkaisee kamelin selän ja kaikki ryntäävät yhdessä kaduille ja barrikadeille. Aikaa kutsuttiin Ecuadorissa Fiebre Amarillaksi, eli keltaiseksi kuumeeksi. Nimi johtui taksien liittymisestä lakkoihin, taksit kun Ecuadorissa ovat keltaisia ja tukkivat kaikki kadut.

Siihen aikaan asuin Ibarrassa ja oli outoa kulkea kaduilla keskellä ensimmäisiä mielenosoituksiani. Kielikoulu jossa työskentelin oli aivan Ibarran keskustassa toisessa kerroksessa ja ikkunasta kiermurteli koko ajan sisälle kyynelkaasua ja töihin päästäkseen oli kuljettava taksien ja bussien tekemien barrikadien lävitse. Niiden keskelle olivat kuskit virittäneet yleensä lentopalloverkot ja viettivät aikaansa pelaten. Kunnes mekin turvallisuussyistä liityimme lakkoon ja omistaja sulki kielikoulun kunnes lakot menivät ohitse.

Hetken ajan varapresidenti Rosalia Arteaga julisti itsensä presidentiksi Bucaramin tilalle, häntäkään ei kukaan maassa hyväksynyt. Rosalian poliittisista saavutuksista tärkeimmät kun olivat hänen säärensä joita Bucaram vaalikokouksissa kehuskeli kuuntelijoille ja välillä nosteli hänen hameenhelmojaan jotta kaikki ne voisivat varmasti nähdä.

Vihdoin poliittinen eliitti ja kansanedustajat nimittivät kongressin presidentin Fabian Alarconin maan uudeksi presidentiksi. Nimityksen vahvistamiseksi järjestettiin kansanäänestys ja siten Ecuadorille oltiin saatu uusi presidentti.

Seuraavaksi presidentiksi valittiin Quiton entinen pormestari Jamil Mahuad vuonna 1999, hänenkin valtansa katkesi kovin lyhyeen armeijan eversti Lucío Gutiérrezin järjestettyä vallankaappauksen vuonna 2001. Hetken aikaa, vajaat kaksi päivää, maata hallitsi kolmen armeijan kenraalin triumviraatti joka tosin USAn painostuksesta luovutti valtansa saman tien Mahuadin varapresidentille, Gustavo Noboalle.

Moni tuttu oli kadulla näissä mielenosoituksissa. Itse seurasin melke in kaikkea vain kotona televisiosta. Mielenkiintoisesti isälläni oli juuri sovittu tapaaminen Gutiérrezin kanssa juuri samaan aikaan kun hän valtasi kongressin. Sisareni asui vuokralla hänen alakerrassaan, mutta puhelinlinjat käyttäytyivät kummallisesti ja hän oli juuri päättänyt muuttaa. Koska vuokrasopimus oli isäni nimellä hän oli sopinut tapaamisen Gutiérrezin kanssa, mutta nähtyämme miten vakava tilanne oli uutisista hän päätti soittaa tälle sopiakseen uuden ajan tapaamiselle. Ja sitten juuri sopivasti näimme hänet televisiossa puhumassa kongressirakennuksen vallattuaan, joten isäni totesi että ei taida olla tarpeen soittaa, tuskin muistaa edes koko tapaamista kun taitaa olla mies vähän kiireinen toisaalla.

Gutierréz joutui vankilaan, vankila 13 joka on tässä melkein kodin vieressä, mutta kansan painostuksesta hänet vapautettiin syytteistä ja hän saattoi seuraavissa vaaleissa, vuonna 2002, asettua ehdolle ja voittikin ne varsin ylivoimaisesti. Itsekin ajoin useamman kerran vankilan ohi kun sen edessä osoitettiin mieltä Gutiérrezin vapauttamisen puolesta. Hänestä tuli presidentti seuraavana vuonna 2003, Gutiérrezin valta kesti kaksi vuotta kunnes hänet viimein erotettiin valtavien mielenosoitusten ja jopa kuolonuhrien jälkeen vuonna 2005. Seuraavaksi presidenttinä toimi hänen varapresidenttinsä Alfredo Palacio vuoteen 2007 saakka.

Gutiérrez ei millään suostunut hylkäämään presidentin palatsia, olihan hänen kaatamansa presidentti Mahuad erotettu virasta juuri virkansa hylkäämisen tähden kun hän pakeni kansanjoukkoja presidentinpalatsista. Viimein kansanjoukot rynnistivät piikkilankojen yli armeijan ja poliisin katsellessa ja alkoivat kiivetä presidentin palatsin kiviseiniä pitkin. Kun näytti vakavasti että ihmisjoukot aikovat henkeään uhaten kiivetä palatsin katolle, Gutiérrez viimein, vastentahtoisesti, noudatti kannattajiensa pyyntöjä ja kiipesi odottavaan helikopteriin jolla hänet lennätettiin Quiton lentokentälle jossa yksityislentokone jo odotti häntä.

Vuoden 2006 vaaleissa Gutiérrez yritti uudestaan valtaan ja moni häntä uudelleen äänestikin. Mutta kansalla oli uusi suosikki ja voiton vei populisti ja vasemmistolainen Rafael Correa jonka valtakausi alkoi vuonna 2007. Vuonna 2007 pidettiin kansanäänestys perustuslaillisen kokouksen luomisesta johon paikkoja Correan Alianza PAIS sai yli 70%. Maan kahdeskymmenes peruslaki hyväksyttiin kansanäänestyksessä elokuussa 2008.

Samana vuonna järjestettiin uudet presidentin vaalit jotka Correa voitti uudelleen. Hän on siis vuoden 1996 jälkeen ensimmäinen presidentti joka on uudelleen valittu tehtäväänsä.

Tilanne on valitettavasti edelleen hyvin ruudinarka Ecuadorissa. Tällä hetkellä lakkoilevat mm. opettajat ja intiaanit, yleislakollakin uhkaillaan kovasti. Saa nähdä mitä tapahtuu ennen joulua, ties vaikka vuonna 2010 Ecuadorilla olisi taas uusi presidentti, se olisi sitten se yhdeksäs...

Ecuadorin kartta

Tässä Ecuadorin kartassa ei valitettavasti näy Baeza, El Chaco tai edes Tena, mutta Tenan voi sijoittaa Quiton, Nueva Lojan ja Puyon muodostaman kolmion keskelle.

Tämä teos on peräisin Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelun (Central Intelligence Agency, CIA) julkaisemasta The World Factbookista. Teoksen on valmistanut jonkin Yhdysvaltain liittovaltion viranomaisen työntekijä osana kyseisen työntekijän virkatointa. Yhdysvaltain liittovaltion viranomaisten työntekijöiden tekemät teokset eivät saa tekijänoikeuden suojaa Yhdysvaltain tekijänoikeuslain 105 § mukaisesti.

Ecuador tietoa

ECUADOR

Asukkaita: 13 363 593 (2005)

Pinta-ala: 283 560 km²

Pääkaupunki: Quito

Virgen de Quito, Quiton neitsyt patsas Panecillo (pikku leipä) -kukkulalla.

Neitsyt on Ilmestyskirjan neitsyt joka tallaa käärmeen päälle.

Nykyinen presidentti: Rafael Correa

Kielet: Espanja ja intiaanikielet (quichua)

Uskonto: roomalaiskatolilaiset 95 %, muut 5 %

Köyhyydessä elävien osuus koko väestöstä (alle 1,25 dollaria/päivä) (2000-2006): 9,8

Aikuisten lukutaito (% yli 15-vuotiaista) (1999-2006): 92,4

Odotettavissa oleva elinikä (2006): 74,8

Rahayksikkö: USD

Suomella ei ole suurlähetystöä Ecuadorissa vaan asiat hoidetaan Suomen Chilen suurlähetystön kautta. Maassa on kuitenkin kaksi kunniakonsulaattia, yksi vuoristossa pääkaupungissa Quitossa ja toinen rannikolla maan suurimmassa kaupungissa, Guayaquilissa.

Guayaquilin Suomen kunniakonsulaatin yhteystiedot:
Kunniakonsuli Humberto Mata Salvador
Käyntiosoite:Luis Urdaneta 212 y Córdova
Guayaquil

Quiton Suomen kunniakonsulaatin yhteistiedot:
Kunniakonsuli René Cruz Silva
Käyntiosoite:Flores Jijón E 17-87 (280) y Hernán Sotomayor
Sector Bellavista
Quito

Ecuadorin sijainti

Ecuadorin sijainti maailmankartalla. Pieni maa josta moni ei tiedä. Alkuperäisesti nimi tulee maan sijainnista keskellä päiväntasaajaa, ecuador tai linea ecuatoriana espanjaksi tarkoittaa päiväntasaajaa.Tämän teoksen tekijänoikeuksien haltija, Vardion projektissa English Wikipedia, on luovuttanut tämän teoksen public domainiin.
Siinä tapauksessa, että ylläoleva ei ole mahdollista oikeudellisista syistä:Vardion suo jokaiselle oikeuden käyttää tätä teosta mihin hyvänsä, ilman mitään ehtoja, paitsi jos laki vaatii ehtoja.

Ecuadorin lippu

Ecuadorin lippu on käytössä 7. marraskuuta 1900 lähtien. Se on muuten aivan samanlainen kuin Kolumbian lippu paitsi vaakunaa keskellä. Lipun mittasuhteet ovat 1:2. Keltainen väri on puolet lipusta, se kuvastaa maatalouden rikkautta ja maan luonnonvaroja, erityisesti kultaa. Sininen ja punainen ovat kumpikin yksi neljäsosa lipusta. Sininen kuvastaa valtamerta ja taivasta Ecuadorin yllä sekä punainen itsenäisyystaistelijoiden maan vapauden puolesta vuodattamaa verta.

Tämä lippu kopioitu Wikipediasta osoitteesta: Flag of Ecuador.svg

Ecuadorin vaakuna

Ecuadorin vaakunassa on kuvattuna Ecuadorin suurimman joen, Guyas-joen, suulla oleva alus, se symboloi kauppaa ja teollisuutta. Joki laskeutuu alas lumihuippuiselta Chimborazo-tulivuorelta, joka on Ecuadorin korkein vuori. Lisäksi vaakunassa ylhäällä on vapauden aurinko sinisellä taivaalla. Sen kahdella puolella ovet vuoden 1845 vuoden vallankumouksen muistona neljä eläinratamerkkiä jotka symboloivat vallankumouksen tärkeitä päivämääriä. Tasavaltalaisuuden symboleina vaakunassa on kirves ja fasces eli vitsakimppu. Vaakunan yläpuolella Andienkondori symboloi rohkeutta ja vapautta.

Tämä vaakuna on kopioitu Wikipediasta osoitteesta: Coat of arms of Ecuador.svg

Koulutus Tenassa

Miten tehdä Ecuadorissa toimiva HOJKS erityisoppilaille? Sitä mietittiin yhdessä Tenan ja El Chacon koulun opettajien, Napon läänin erityisopetuksen johtajan ja läänin integraatio tukiluokkien opettajien kanssa.

Koulutus Tenassa

Miten kartoittaa erityisoppilaan tarpeet, tavoitteet ja kyvyt -koulutus Tenassa.

Baezan eri-tyiskoulun johtaja, Joanna Sormunen

(oikealla)

Baezan erityiskoulun

henkilökunta (vasemmalla)

Baezan integraatio kesätoimintaa 2009

Harjoitukset koululla ennen kulkueen alkamista.

Baezan integraatio kesätoimintaa 2009

Kesätoiminta alkoi erityiskoulun oppilaiden ja henkilökunnan kulkueella Baezan läpi. Baezan poliisi lähetti yhden autoistaan valvomaan järjestystä ja kulkemaan kulkueen edellä pitkin pääkatua.

Kaikkien toimintojen ajan poliisi ja palokunta lähettivät henkilökuntaansa valvomaan lapsia ja nuoria.