keskiviikko 13. marraskuuta 2013

Ecuadorin liikenteessä

Hankkeen autoon törmäsi henkilöauto Tenan keskustassa. Hankkeen autolle ei käynyt pahemmin mutta henkilöautolle kyllä kuten kuvasta näkyy. Onneksi henkilövahinkoja ei tullut.
Tie poikki työmatkalla.
Ecuadorissa on liikenneonnettomuus kymmenen minuutin välein. Kahden tunnin välein liikenteessä kuolee ihminen. Eli 12 kuollutta päivässä, 84 viikossa... 

Moni heistä kypärättömiä pyöräilijöitä, mopoilijoita ja moottoripyöräilijöitä. Useat myös autossa ilman turvavyötä matkustavia ja aikuisten sylissä istuvia lapsia. Tai lava-auton lavalla matkaa tehneitä. 


Tie oli vajonnut joten liikenne ohjataan toista kautta.


Kuinka moni bussin kyydissä? Moniko ajoi ylinopeutta? Kuinka monelta hajosivat jarrut kun autoa ei ole kunnostettu? Moniko nukahti rattiin ja kuinka useat puhuivat puhelimeen tai lähettivät tekstiviestejä tai vaikka tarkistivat sähköpostiaan? Moniko ohitti laittomasti? 


Jos joku tapa on uhmata kohtaloaan liikenteessä on se varmasti Ecuadorissa käytössä.



Usein matkalla kouluvierailuille tie on poikki ja sitä kunnostetaan. Hyvä uutinen on että sitä sentään kunnostetaan. Ennen tiet olivat poikki kuukausia ja ohi mentiin jos päästiin. Jos ei päässyt piti kävellä.


Nyt teitä pidetään kunnossa ja parannetaan säännöllisesti. Teiden kunnon paranemista pidetäänkin nykyisen hallituksen suurimpana saavutuksena.

Usein iso kone ei siirry tien viereen vaan sen ohittavan on hivutettava pitkin tienviertä tai ojanpohjaa eteenpäin päästäkseen.













Välillä voi käydä pahemminkin. Luís A. Martínez koululle päästäksemme meidän oli ylitettävä kysyinen joki. Joelle tullessamme vastaan käveli märkä mies pojan kanssa. Kysyimme häneltä pitäisikö meidän ylittää kyseinen joki Runashitun kylään päästäksemme.

Hän vastasi että, Kyllä, kylä on joen toisella puolella. Mutta meidän kannattaisi olla varovaisia. Hän oli juuri ajanut joen yli ja auto oli lähtenyt virran mukaan. Mukana ollut nainen vauvoineen oli melkein hukkunut. Onneksi kaikki olivat kuitenkin päässeet turvaan. Valokuvissa saattaa juuri ja juuri nähdä lava-auton katon nurkan pilkistävän joesta.


 Onneksi maisemat matkan varrella ovat sen verran hienoja että niitä katselee ja kuvaa mielellään samalla kun odottaa työn seisahtumista ja että pääsisi koneen ohitse.



Usein tie on poikki luonnonvoimien tähden. Tässä kova myrsky oli kaatanut puita tielle ja aamupäivästä työmiehet saapuivat moottorisahan kanssa pilkkomaan niitä. Katkottuaan puut ja isoimmat oksat, raahasivat he ne syrjään ja sallivat taas liikenteen kulun.

Siihen mennessä oli jo useampi auto ehtinyt tulla jonoon.

Tilannetta vaikeuttavat vielä mutkat jotka peittävät jonon ja sen syyn takaa tulijoilta. Kun siihen lisätään liian kova vauhti ja huonot jarrut sekä huomion kiinnittyminen aivan muualle kuin ajamiseen, on onnettomuus taattu.

Lisää väriä liikenteeseen tuovat joet. Tässä peruutan autolautan kyytiin jotta pääsisimme Napo joen yli. Useimmissa kohdissa autolla ei pääse, pelkästään kanootilla. Tämän autolautan moottorina oli tutun näköinen perämoottori mutta hyvin joen yli päästiin, vaikka useampikin auto tuli lisäksemme kyytiin.
 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti