Teijo Sormusen katsaus hankkeen vuoteen 2012

 Ecuadorin harvaanasutulla viidakkoalueella sijaitsevan Napon läänin alkuperäiskansojen vammaisten lasten ja nuorten koulunkäyntiä ei ole aiemmin selvitetty. Alkuperäiskansojen koulujärjestelmältä puuttuu malli ja suunnitelmat erityisoppilaitten opettamisen suhteen. Koulujen johtajat ja opettajat kokevat olevansa voimattomia myös tarvittavan koulutuksen ja infrastruktuurin puutteiden vuoksi. Alueen eri toimijat työskentelevät erillään ilman suunnitelmallista yhteistyötä.

 Napon läänin kulttuurien välinen kaksikielinen opetusvirasto (DIPEIB-Napo) on ollut hankkeen ensimmäisen vuoden aikana tärkein yhteistyökumppanimme ja heidän pyynnöstään hankkeen toimenpiteet aloitettiin jo v. 2011 lukuvuoden alussa. Opetusvirasto on sitoutunut inklusiivisen erityisopetuksen tuottamiseen. DIPEIB-Napo on ollut mukana luomassa uutta kichwa kulttuuriin sopivaa inklusiivisen erityisopetuksen mallia.

 Hankkeen välittömänä tavoitteena on se, että alle 15-vuotiaat alkuperäiskansojen erityislapset ja -nuoret Napon läänissä voivat osallistua yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti järjestettyyn kulttuuri-identiteettiään tukevaan inkluusio- ja/tai erityisopetukseen.

 Napon läänin alkuperäiskansoilla on hankkeen yhteistyössä kaksikielisen opetusviraston kanssa luoma inkluusiota tukeva erityisopetusmalli. Napon läänin kulttuurien välinen kaksikielinen opetusvirasto käyttää inklusiivista opetusmallia toiminnassaan. Ohjelmaa koordinoi opetusvirastossa inklusiivisen opetuksen toimisto.

Opetusviraston viranomaiset ovat antaneet palautetta mallin sisällöstä ja sitoutuneet sen toimeenpanoon opetusviraston eri kouluissa.  DIPEIB-Napo on perustanut inklusiivisen erityisopetuksen ohjelman, jossa oli vuoden 2012 lopulla mukana 33 koulua ja 38 opettajaa. Opetusministeriön palkkaamat  opettajat ovat hankkeen kouluttamia. 

 Vuonna 2012 DIPEIB-Napo loi ohjelmaa varten toimiston, jossa työskenteli koordinaattori ja kaksi kliinistä psykologia, opetuspsykologi ja fysioterapeutti. Opetusvirasto on sitoutunut kouluttamaan kaikki yleisopetuksen opettajansa inklusiivisestä opetuksesta.

Provinssitason paikallishallinto, kunnat, kuntien sosiaalitoimet ja kylätoimikunnat (parroquia) ovat vastuussa alueensa prioriteettiryhmistä eli heikoimmassa asemassa olevien, kuten vammaisten, tarpeisiin vastaamisesta. Heidän tulee lakisääteisesti osoittaa vähintään kymmenen prosenttia budjetistaan tähän toimintaan.

 Kylätoimikunnat (parroquiat) ovat vastuussa julkisesta hallinnosta ja sosiaalisten palveluiden tarjoamisesta alueellaan (sisältää useampia kyliä). Hankealueen kichwakansan alueella on kuusi eri parroquiaa. Hanke oli vuonna 2012 yhteydessä kylätoimikuntiin ja tiedotti heille velvollisuuksista vammaisia kohtaan sekä teki mielipideilmastoa muokkaavaa työtä päättäjien kanssa.  Hankkeessa on luotu strategia yhteisötyöstä edetä kylähallintojen kanssa ns. parroquia-tasolla. Työ on jo aloitettu kolmen parroquia-hallinnon kanssa.

CONADISin (Ecuadorin kansallinen vammaisjärjestö) vastuulla on diagnosoida maan vammaiset henkilöt ja heidän vammansa laajuus. Hanke teki yhteistyötä CONADISin kanssa vuoden 2012 aikana, jotta kylissä olevat vammaiset henkilöt saisivat vammaiskortin tai heidän arviointinsa suoritteitaisiin uudestaan todenmukaisemmaksi. CONADIS koordinoi provinssin vammaiskomiteaa, johon FACE ja hanke kuuluu. Vammaiskomitean kautta alueen eri toimijoille on tiedotettu vammaisten oikeuksista sekä heidän velvollisuuksistaan vammaisia kohtaan. Eri toimijoiden työtä vammaisten parissa on koordinoita vammaiskomitean kautta.

 Ecuadorin alkuperäiskansojen vammaisilla ei ole vielä olemassa omia vertaisjärjestöjä. Hanke on tehnyt yhteistyötä Ecuadorin näkövammaisten keskusliiton FENCEn kanssa ja tarkoituksena on luoda kichwakansan näkövammaisille liiton jäsenjärjestö hankkeen alueelle. FENCEn, FACEn ja DIPEIB-Napon välillä on  yhteistyösopimus ja FENCE on sitoutunut tiedottamaan ja kouluttamaan DIPEIB-Napon työnteijöitä (sekä opettajia että toimistohenkilökuntaa) vammaisten oikeuksista, näkövammaisten inkluusiosta ja näkövammaisten erityisopetusmenetelmistä.

Poliittinen tilanne vuoden 2012 aikana oli stabiili ja hankkeen kannalta erinomainen. Hallitus ja erityisesti varapresidentti tukivat edelleen inkluusiota ja vammaisten oikeuksien toimeenpanoa. Hallituksella oli useita erilaisia ohjelmia, joilla tahdottiin saavuttaa (kuten Manuela Espejo, José Gallego Lara, etc.) erityisesti riskialueiden (Ecuadorin köyhimmät alueet, joihin Napon provinssin maaseutu kuuluu) vammaiset henkilöt. Inklusiivisen opetuksen painottaminen loi mahdollisuuksia hankkeille, joihin tartuttiin.

Teksti Teijo Sormunen, Kuvat Marja Sormunen