Ecuadorin harvaanasutulla viidakkoalueella
sijaitsevan Napon läänin alkuperäiskansojen vammaisten lasten ja nuorten
koulunkäyntiä ei ole aiemmin selvitetty. Alkuperäiskansojen
koulujärjestelmältä puuttuu malli ja suunnitelmat erityisoppilaitten
opettamisen suhteen. Koulujen johtajat ja opettajat kokevat olevansa
voimattomia myös tarvittavan koulutuksen ja infrastruktuurin puutteiden
vuoksi. Alueen eri toimijat työskentelevät erillään ilman
suunnitelmallista yhteistyötä.
Napon läänin kulttuurien
välinen kaksikielinen opetusvirasto (DIPEIB-Napo) on ollut hankkeen ensimmäisen
vuoden aikana tärkein yhteistyökumppanimme ja heidän pyynnöstään hankkeen
toimenpiteet aloitettiin jo v. 2011 lukuvuoden alussa. Opetusvirasto on
sitoutunut inklusiivisen erityisopetuksen tuottamiseen. DIPEIB-Napo on ollut
mukana luomassa uutta kichwa kulttuuriin sopivaa inklusiivisen erityisopetuksen
mallia.
Hankkeen välittömänä tavoitteena on
se, että alle 15-vuotiaat alkuperäiskansojen erityislapset ja -nuoret
Napon läänissä voivat osallistua yksilöllisten tarpeidensa mukaisesti
järjestettyyn kulttuuri-identiteettiään tukevaan inkluusio- ja/tai
erityisopetukseen.
Napon läänin alkuperäiskansoilla on hankkeen
yhteistyössä kaksikielisen opetusviraston kanssa luoma inkluusiota
tukeva erityisopetusmalli. Napon läänin kulttuurien välinen
kaksikielinen opetusvirasto käyttää inklusiivista opetusmallia
toiminnassaan. Ohjelmaa koordinoi opetusvirastossa inklusiivisen opetuksen
toimisto.
Opetusviraston viranomaiset
ovat antaneet palautetta mallin sisällöstä ja sitoutuneet sen toimeenpanoon
opetusviraston eri kouluissa. DIPEIB-Napo on perustanut inklusiivisen erityisopetuksen
ohjelman, jossa oli vuoden 2012 lopulla mukana 33 koulua ja 38 opettajaa. Opetusministeriön palkkaamat opettajat ovat hankkeen kouluttamia.
Vuonna 2012 DIPEIB-Napo loi ohjelmaa
varten toimiston, jossa työskenteli koordinaattori ja kaksi kliinistä
psykologia, opetuspsykologi ja fysioterapeutti. Opetusvirasto
on sitoutunut kouluttamaan kaikki yleisopetuksen opettajansa inklusiivisestä opetuksesta.
Provinssitason
paikallishallinto, kunnat, kuntien sosiaalitoimet ja kylätoimikunnat (parroquia)
ovat vastuussa alueensa prioriteettiryhmistä eli heikoimmassa asemassa olevien,
kuten vammaisten, tarpeisiin vastaamisesta. Heidän tulee lakisääteisesti
osoittaa vähintään kymmenen prosenttia budjetistaan tähän toimintaan.
Kylätoimikunnat
(parroquiat) ovat vastuussa julkisesta hallinnosta ja sosiaalisten palveluiden
tarjoamisesta alueellaan (sisältää useampia kyliä). Hankealueen kichwakansan
alueella on kuusi eri parroquiaa. Hanke oli vuonna 2012 yhteydessä kylätoimikuntiin
ja tiedotti heille velvollisuuksista vammaisia kohtaan sekä teki
mielipideilmastoa muokkaavaa työtä päättäjien kanssa. Hankkeessa on luotu strategia yhteisötyöstä edetä kylähallintojen kanssa
ns. parroquia-tasolla. Työ on jo aloitettu kolmen parroquia-hallinnon
kanssa.
CONADISin (Ecuadorin kansallinen vammaisjärjestö) vastuulla on
diagnosoida maan vammaiset henkilöt ja heidän vammansa laajuus. Hanke teki
yhteistyötä CONADISin kanssa vuoden 2012 aikana, jotta kylissä olevat vammaiset
henkilöt saisivat vammaiskortin tai heidän arviointinsa suoritteitaisiin
uudestaan todenmukaisemmaksi. CONADIS koordinoi provinssin vammaiskomiteaa,
johon FACE ja hanke kuuluu. Vammaiskomitean kautta alueen eri toimijoille on
tiedotettu vammaisten oikeuksista sekä heidän velvollisuuksistaan vammaisia
kohtaan. Eri toimijoiden työtä vammaisten parissa on koordinoita
vammaiskomitean kautta.
Ecuadorin alkuperäiskansojen vammaisilla ei ole
vielä olemassa omia vertaisjärjestöjä. Hanke on tehnyt yhteistyötä
Ecuadorin näkövammaisten keskusliiton FENCEn kanssa ja tarkoituksena on luoda
kichwakansan näkövammaisille liiton jäsenjärjestö hankkeen alueelle. FENCEn,
FACEn ja DIPEIB-Napon välillä on yhteistyösopimus ja FENCE on sitoutunut
tiedottamaan ja kouluttamaan DIPEIB-Napon työnteijöitä (sekä opettajia että
toimistohenkilökuntaa) vammaisten oikeuksista, näkövammaisten inkluusiosta ja
näkövammaisten erityisopetusmenetelmistä.
Poliittinen tilanne vuoden
2012 aikana oli stabiili ja hankkeen kannalta erinomainen. Hallitus ja erityisesti
varapresidentti tukivat edelleen inkluusiota ja vammaisten oikeuksien
toimeenpanoa. Hallituksella oli useita erilaisia ohjelmia, joilla tahdottiin
saavuttaa (kuten Manuela Espejo, José Gallego Lara, etc.) erityisesti
riskialueiden (Ecuadorin köyhimmät alueet, joihin Napon provinssin maaseutu
kuuluu) vammaiset henkilöt. Inklusiivisen opetuksen painottaminen loi
mahdollisuuksia hankkeille, joihin tartuttiin.
Teksti Teijo Sormunen, Kuvat Marja Sormunen
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti