maanantai 8. huhtikuuta 2013

Kaksikielisen opetusviraston juhlat


Napon provinssin kaksikielinen kulttuurienvälinen opetusvirasto juhli kaksikielisen opetuksen 23-vuotissyntymäpäivää viime vuoden huhtikuussa. Juhlat järjestetään huhtikuun 11 ja 12 päivä, tänä vuonna ensi torstaina ja perjantaina. Juhlien kunniaksi pidettiin messutapahtuma jossa oli erilaisia kulttuuriin kuuluvia esityksiä, kuten perinnetansseja. Lisäksi messuilla esiteltiin Napon provinssin kaksikielisen opetusviraston eri kouluja ja ohjelmia.
 Kichwa-tyttö perinteisessä puvussa. Monet koulut esittivät perinnetanssin. Suurin osa perinteisistä tansseista ja musiikista kuvaa kulttuurillisesti tärkeitä tapahtumia. Kuvan tyttö tanssi esityksessä jossa kuvattiin chicha-rituaalia. Chichaan saavat perinteisesti koskea vain naiset jotka tarjoavat sen kupeista suoraan miesten/sotureiden huulille.
Lisaä perinteisiä asuja. Kaikki vaatteiden osat on tehty luonnonmateriaalista. Oikealla näkyvä mekko, eli pacha, on katolilaisten lähetystyöntekijöiden ja mukkien vaikutusta. Viidakkoalueen kichwat eivät perinteisesti kutoneet kangasta tai käyttäneet kangasvaatteita.
Poikien soturien asussa. Siemenistä tehdyt käädyt asetetaan hartioille kainalon ali. Keihäät on tehty kivikovasta chonta-palmupuusta. Perinteisesti jalat olivat paljaat ja asuun kuuluvat housut ovat katolilaisen kirkon myöhäisempää vaikutusta.
 
Juhlien ohjelmaan kuuluu myös Napu Warmin valinta, eli kauneuskilpailut. Kichwassa on vain kolme vokaalia (a, i ja u), Napu = Napo ja Warmi = nainen. Kauneuskilpailut kuuluvat mestitsi/latinokulttuuriin eivätkö ole kichwa-kulttuurille lainkaan ominaisia. Napu Warmi - kilpailu onkin sekoitus missikisoja ja perinteisiä pukuja sekä tanssi- että laulukilpailu.
 Napu Warmiin osallistujien tulee pukeutua perinnepukuihin ja osa heidän pisteistään lasketaan puvun autenttisuuden ja laadun mukaan. Lisäksi perinteiset koristelut, kuten kasvo- ja vartalomaalit ovat tärkeitä.
 Tanssi- ja lauluosiossa osallitujien täytyy esittää perinteinen tanssi itseään laulamalla säestäen. Perinteinen kichwa-kauneus, sumak warmi (ihana/kaunis nainen), on hieman pyöreä, muodokas ja erityisen tärkeää ovat pitkät hiukset. Kichwa-naisen hiukset ovat pyhät, sanotaan täällä.
 Monet kaksikielisen opetusviraston kouluista saapuvat paikalle juhlia katsomaan, samoin kuin kylien asukkaat. Edessä vaalensinisessä paidassa ja tummansinisessä hameessa kansallispukuinen tyttö. Maki kotona (asun nimi) on katolilaisen kirkon vaikutteesta syntynyt myöhäisempi kansallispuku.
 Juhlien esiintyjiä.

 Juhlien esiintyjiä.
 Kansallispuku myöhäisemmältä ajalta.
 Lukiolaisoppilaita esiintymisasussa, pukuna myöhäisempi kansallispuku.
Lukiolaispoikia odottamassa esiintymisvuoroaan. Tänä vuonna juhlat järjestetään opetusviraston edessä kadulla. Ensin torstaiaamuna kello 03:00 Uchumanga seremoonia jossa vanhemmat neuvovat nuorempia oikeassa tavassa elää, lisäksi juodaan guayusaa. Myöhemmin päivällä ovat vuorossa messut ja perjantaina opettajien marssi Tenan halki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti