Viidakkoalueen kouluja, koululaisia ja opettajia

Nuevo Paraiso, eli Uuden Paratiisi, kylän koululaisia.

Jalkapallo on tosi peli.

Tyypillinen luokkarakennus.

Kuten moni muukin asia koulut ja luokat ovat Ecuadorissa paljon vaatimattomampia kuin Suomessa. Monesti luokkaan sataa sisälle ja ikkunalaseista on ainakin turha haaveilla. Kalterit suojaavat hyvin varkailta ja ovikin yleensä.
Ei täällä viidakon lämpöisessä onneksi tule ikkunatta kylmä. Pikemminkin mukava kun tuuli pääsee puhaltamaan sisälle ja viilentämään oloa. Koululaisten elämäniloa eivät nämä vaatimattomat tilat kuitenkaan estä.

Justo Licuy koulu viidakon huomassa.

Xavier Tanguila koulun takapihaa.

 Moniin työalueemme kouluihin on rakennettu viime aikoina pihalle katollinen pelikenttä jossa on sementtilattia. Kovahan siinä on pelata mutta toisaalta se suojaa hyvin kaatosateilta ja armottomalta auringonpaisteelta.
Pihasta tulee kovin nopeasti kuralätäkkö kun täällä oikein alkaa sataa. Tai sitten aurinko paistaa niin kovasti ettei oikein pysty edes liikkumaan jos ei tahdo saada nestehukkaa tai auringonpistosta.
Koululaisia ei aurinkokaan haittaa, heille välitunti on oivaa aikaa nauttia peleistä ja leikeistä ystävien kera.

Koululaisia välitunnilla.

Monissa kouluissa pihaan rakennetut leikkitelineet ja keinut ovat vesisateissa ja auringonpaisteessa ruostuneet ja hajonneet.
Suojatoimet ja -säännöt eivät ole täällä aivan samanlaisia kuin Suomessa. Koululaiset kiipeilevät keinujen päälle ja puihin. Tai roikkuvat niistä pää alas ja tekevät hurjia loikkia maahan. Koulupäivät ovat pitkiä ja niihin mahtuu vain yksi välitunti. Sillon pitää siis päästää höyryjä ulos oikein kunnolla.

Hajonnut keinu toimii kiipeilytelineenäkin.

Onneksi useimmissa tapauksissa onnettomuuksia ei tapahdu. Jos tapahtuu, niistä pitää selvitä oman kylä voimin. Lähimmälle terveysasemalle saattaa olla useamman tunnin matka eivätkä tiet välttämättö ole helppokulkuisia ja bussejakin saattaa kulkea vain kerran päivässä.
Vaikka moni asia onkin vielä puutteellista on ecuadorilaisissa kouluissa kuitenkin jo valtion puolesta ilmaiset koulukirjat. Ennen, varsinkin syrjäseutujen kouluissa, selvittiin pelkkien vihkojen varassa. Nyt oppilaat saavat jokainen itselleen lainaksi lukukirjat joissa on värillisiä kuvia ja aivan omaksi mustavalkoiset tehtäväkirjat.
Kirjat, ja muu oppimismateriaali, ovat hyvin tärkeä tekijä oppimisessa. Onneksi valtio on ymmärtänyt panostaa tähän asiaan. Monille lapsille ne ovat myös elämän ensimmäiset kirjat jotka he saavat itselleen.

Luonto kouluissa on hyvinkin lähellä. Kouluja kannustetaan kasvattamaan erilaisia kasveja alueellaan ja opettamaan oppilailleen hyöty- ja koristekasvien hoitoa.
Kichwakulttuuriin kuuluu myös kasvipalstojen, chakrojen, pitäminen.
Maa on usein hedelmällistä ja vettä ainakin riittää, sekä auringonvaloa. Monilla kouluilla onkin jonkinlaista omavaraisuutta. Ainakin chilipippuria, eli ajia, löytyy omasta takaa jos ei muuta.

Koulujen ympäristössa kasvavat puut tarjoavat lapsille hyvän tavan kehittää motorisia taitojaan. Samoin kuin pihan urheilutelineet.

Santa Ritan kylän Bartolomé Marín koulun koululaisia marssiharjoituksissa.

Opettajat viittovat Ecuadorin kansallislaulun.

Kichwakylä on perinteisesti järjestetty ison yhteisen kentän ympärille. Siinä voidaan suorittaa juhlia ja perinteisiä menoja, tai vain viettää aikaa yhdessä.
Kaksikielisen opetushallituksen koulut on hyvin usein rakennettu samalla mallilla. Yksi- tai kaksikerroksisia rakennuksia joiden keskellä on iso piha. Siinä on hyvä pelata palloa tai vaikka marssia koulun marssiorkesterin tahdissa.
Perinteiset puurakennukset ja palmulehväkatot sekä mutaiset nurmikot alkavat kuitenkin jo väistyä sementtiharkkoluokkien, peltikattojen ja sementtipihojen tieltä.

Luokkien sisältä löytyy hajanainen seurakunta erilaisia, uusia ja vanhempia tai vielä vanhempia, pulpetteja ja tuoleja.
Niihen on usein isolla maalattu luokan huonekalut lahjoittaneen poliitikon nimi ja vastuuasema sekä puoluekanta.
Koulujen seiniltäkin saattaa löytyä poliittisia mainoksia. Jos sinne on rakennettu uusi luokka tai tehty vaikka katollinen pelikenttä tai vain maalattu seinät, muistuttaa päättäjä ystävällisesti äänestysikäistä vanhempaa siitä ketä hänen tulee kiittää.