Tänään alkoi Napon läänin 2.luokan opettajille tarjoamamme koulutus erityisopetuksesta ja inkluusiosta. Koulutus kestää viikon ja sinä aikana toivomme saavamme opettajat tietoisiksi erityisoppilaiden arvokkuudesta ja oppimismahdollisuuksista. Vaikka aihe on jo monelle opettajalle tuttu hankkeemme toiminnan kautta, asiatietoa ja keinoja erityisten oppijoiden kanssa toimimiseen näillä kuusivuotiaiden lasten opettajilla ei juurikaan ole. Taustalla vaikuttavat yhä myös kichwa-kulttuuriin perinteisesti kuuluvat negatiiviset asenteet vammaisuutta kohtaan.
Minä koulutin ecuadorilaisia monen vuoden tauon jälkeen - edelliset koulutukset taisin pitää Baezassa ja El Chacossa seitsemän vuotta sitten! Ecuador näyttikin taas kasvonsa minulle, Euroopasta palanneelle. Koulutuspäivä oli aamusta alkaen kuuma ja aurinkoinen. Koulutuksen piti alkaa aamukahdeksalta, mutta pääsimme varaamaamme auditorioon vasta lähempänä kymmentä. Rohkaisevaa oli kuitenkin nähdä paikalla niin monia opettajia, vaikka osalla heistä oli tänään vapaapäivä. Kaksi tuntia auditorion edustalla, ulkona auringonpaisteessa odotellen, kuluivat nopeasti jutellessamme viidakon kylistä saapuneiden opettajien kanssa.
+20.48.14.png)
Päivän haasteista huolimatta ehdimme tutustua vammaisuuteen ja erityiskoulutushankkeemme käytäntöihin videoiden ja luentojen välityksellä. Lopuksi opettajat valmistivat käyttöönsä omat, kichwa-kulttuuriin mukautetut viikkotaulut ja ehtivät hieman myös harjoitella niiden käyttöä. Koulutuspäivän lopussa täytettäviä kertaus- ja palautelomakkeita emme ehtineet saada toimistolta ajoissa, mutta ehtiihän ne huomennakin täyttää, Ecuadorissa kun ollaan! Uskon opettajien saaneen koulutuspäivästä uutta ajateltavaa ja ehkä myös rohkeutta erityislasten kohtaamiseen ja auttamiseen. Opin itsekin paljon ecuadorilasia kouluttaessani. Erään koulutukseen osallistuneen opettajan sanoin: Todo es posible, ¡sí se puede! - Kaikki on mahdollista, kun kovasti yrittää.
- Hanna Eriksson
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti