Vierailu Awayacun kichwa-kylän koululla

Kuvassa Awayacu-kylän vastaava erityisopettaja Gabriela yhden oppilaansa kanssa.

Tällä hetkellä on mennossa kova kouluvierailu-kausi. Tarkoituksena on todeta koulujen tarpeet, erityisesti opettajien suhteen. Luokista tiedämme ettei juuri missään koulussa ole erityisopetukseen sopivaa luokkaa. Tai tarkemmin sanottuna, yhdessäkään koulussa ei ole erityisopetukseen soveltuvaa luokkaa. Mutta joissakin koulussa, kuten juuri Awayacun koululla, erityisopettajalle on jo osoitettu oma luokka. Useimmissa kouluissa luokkaa pidetään edelleen varastossa, ruokalassa, keittiössä, toisen luokan nurkassa tai koulun pihalla.

Kuvassa (edessä oikealla) erityisopetuksen aluekoordinaattori Myriam Cabezas, (edessä vasemmalla) kaksikielisen opetusviraston suunnittelupäällikkö Nestor Grefa, (takana oikealla) Awayacun koulun rehtori ja (takana vasemmalla) Porotoyacun kouluverkon (johon Awayacun kylä kuuluu) johtaja Inés Coquiche.

Työtä on siis edelleen kovasti tehtävänä. Onneksemme olemme saaneet aluekoordinaatiosta paljon apua ja he ovat tukeneet ohjelmassa mukana olleiden opettajien uudelleen palkkaamista ja takaisin sijoittamista. Kiitos tammikuun sekavan tilanteen (koko maassa kun useiden opettajien työsuhteita ei jatkettu) menetimme ohjelmassa useita jo koulutettuja opettajia jotka ovat nyt siis palaamassa takaisin työpaikoilleen.

Awayacun kylässä toimii pieni kyläkoulu jossa on vajaa sata oppilasta eri asteilla. Koulussa on sekä päiväkoti, alakoulu että yläkoulu, lukiota siellä ei ole. Kylässä on kuitenkin useita vaikeasti vammaisia lapsia ja nuoria ja totesimme että koulu tarvitsee kolme erityisopettajaa kattaakseen heidän tarpeensa. Nykyiselle kouluvuodelle oli mahdollista osoittaa kaksi jo koulutettua opettajaa. Toivottavasti ensi kouluvuodelle löytyy vielä kolmas.

Olemme samalla kartoittaneet myös opetusvälineiden ja koulutarvikkeiden tilannetta. Myöskin hyvin helppo työ. Useimmissa kouluissa luokissa (tai komeroissa ym.) on normaaliopetukseen soveltuvat tuolit ja pulpetit, noin kolmasosasta löytyy valkoinen tussitaulu, yhdessäkään ei ole erityisopetukseen soveltuvia oppikirjoja (niitä ei ole olemassakaan Ecuadorissa espanjaksi, kichwaksi ei ole edes normaaliopetukseen soveltuvia oppikirjoja) tai muuta erityisopetuksen opetusmateriaalia paitsi hankkeen antamat rakennuspalikat ym. Edes paperia tai värikyniä ei kouluista löydy.
Tarvetta on siis paljon. Onneksi suomalaiset kummit ovat lupautuneet auttamaan. eli Kehitysmaiden lasten koulutustuki ry http://www.svk.fi/?sid=401 auttaa projektikummiensa kautta alueen vammaisia oppilaita saamaan koulumateriaalia. Kannattaa siis käydä kurkistamassa heidän toimintaansa ja ehkä ryhtyä jopa kummiksi.