torstai 4. joulukuuta 2014

Patchakutik koulu


Kouluvierailulla Patchakutik kylän Patchakutik koululla.

Patchakutik kylä sijaitsee maantien varressa matkalla Tenasta Cocaan.



Koulussa on sekä esikoulu, alakoulu että yläkoulu.






Koululla työskentelee hankkeen kouluttama vastaava tukiopettaja.


sunnuntai 20. heinäkuuta 2014

Baezan erityiskoulun "Doble Amor" oppilaita Archidonassa

Baezan erityiskoulun koju ja oppilaita.
Archidonan kunta yhdessä Napon läänin vammaisasioista vastaavan CETEDISin kanssa järjestivät tilaisuuden läänin vammaisia henkilöitä varten.

Tilaisuuteen oli kutsuttu eri läänin vammaistoimijoita, joilla oli omat kaikilla omat kojunsa.
Vammaishankkeen esittelystand Archidonan kunnan järjestämässä tilaisuudessa. Hankkeen koordinaattori Bethy Shihuango esittelee hankkeen kehittämää opetusmateriaalia yhdellä tilaisuuden osallistujista.

Hanke esitteli toimintaansa omassa standissään tilaisuudessa, kertoen työstämme kichwa-kylissä.

Paikalla oli myös joukko Baezan erityiskoulun Doble Amorin oppilaita.
Baezan erityiskoulun oppilaita vanhempineen.
Heillä oli oma kojunsa jossa he esittelivät Baezassa tehtävää työtä vammaisten parissa.

Koulu on mukana sosiaaliministeriön MIESin hankkeessa jonka asiosta heillä on kouluruokailu ja terapeutteja.
Hankkeen puheterapeutti (vasemmalla) Baezan erityiskoulun fysioterapeutin (keskellä) ja toimintaterapeutin kanssa (oikealla).
Koululle on palkattu fysioterapeutti, kaksi toimintaterapeuttia ja kaksi avustajaa.

Varsinaisten erityiskoulun oppilaiden lisäksi MIESin palkkaama henkilökunta järjestää iltapäivätoimintaa inkluusiossa oleville vammaisille lapsille ja nuorille.
Baezan erityiskoulun oppilaita äitinsä ja opettajan kanssa.
Toiminta on hyvin samanlaista kuin hankkeen ylläpitämä toiminta Baezassa.

Vastuu työstä on tätän siirretty kokonaan nyt Ecuadorin omille viranomaisille.
Baezan erityiskoulun oppilas kertoo koulun toiminasta sekä iltapäivä toiminnasta Archidonan kunnan järjestämässä tilaisuudessa.

lauantai 5. heinäkuuta 2014

Uutta tietoutta ja yhteishenkeä Napo-jokivarren intiaanikylissä



Tänään vammaishankkeemme järjesti koulutuksen
Chonta Puntan kunnan järjestöaktiiveille.

Jokivarren vammaisten yhdistyksen, Wiñay Kawsayn,
sekä vanhusten Alli Kawsay -järjestön jäsenet
kokoontuivat Maltapuran kylään oppimaan yhdessä.


 Koulutuksen teemoja olivat Ecuadorin vammaislaki
ja maan julkiset, kaikille avoimet palvelut.
Napo-jokivarren kylät, joista kaikissa ei ole vielä edes maantietä ja sähköä,
ovat usein palvelujen saavuttamattomissa.
Järjestäytymällä vanhukset ja vammaiset voivat ajaa omia oikeuksiaan
– kunhan saavat ensin tietää niistä.


Koulutuspäivän päätteeksi johdatimme järjestöjen edustajat
projektisuunnittelun maailmaan.
Jotta asiat muuttuisivat parempaan suuntaan,
on osallettava unelmoida erilaisesta tulevaisuudesta,
tiedettävä, miten se on saavutettavissa,
sekä toimittava.

Jäämme odottamaan, mitä jokivarren intiaanikylien asukkaat
saavat yhteisvoimin aikaan.

tiistai 13. toukokuuta 2014

Kaksikielisen kulttuurienvälisen opetuksen malli Ecuadorin Amatsonianalueella

OIKOULUTTAJA: Pedro Andi, Alue 2n kaksikielisisen kulttuurienvälisen opetuksen koordinaattori

Tukena: Nestor Grefa, Alue 2n jatkuvanopetuksenalueen johtaja

Osallistujat:

- Gabriela Shiguango, hankkeen opetuksestavastaava
- Jorge Carillo, hankkeen puheterapeutti
- Myriam Cabezas, hankkeen erityisopettaja
- Joanna Sormunen, inklusiivisen ja erityisopetuksen asiantuntija
- Jenny Tapuy, Opetushallituksen inklusiivisen ja erityisopetuksen johtaja

Hankkeen työntekijät osallistuivat Alue 2n Opetuskoordinaation kaksikielisen opetuksen koordinaattorin pitämään koulutukseen kaksikielisestä opetuksesta ja Amatsonian alueen kaksikielisestä kulttuurienvälisestä opetusmallista, AMEIBAsta.

Koulutuksen pitäjä, koordinaattori Pedro Andi, on ollut mukana kehittämässä mallia yhdessä Amatsonian alueen opetukseksen ja UNICEFin kanssa.

Koulutuksessa käytiin ensin läpi lait joihin opetusmalli perustuu.

AMEIBA = Aplicación del Modelo de Educación Intercultural Bilingüe Amazónico eli Amatsonian alueen Kaksikielisen Kulttuurienvälisen Opetuksen Mallin Käyttöönpano

MOSEIB = Modelo de Systema de Educación Intercultural Bilingüe eli Kaksikielisen Kulttuurienvälisen OpetusJärjestelmän Malli

Pedro Andin mukaan Opetuksen sisältö lähtee alkuperäiskansojen keskuudesta.
Opetussuunnitelmat tehdään vaiheittain jokaisen kulttuurin omiin tietoihin ja taitoihin perustuen.

Koulussa välitetään jokaisen alkuperäiskansaan omaa maailmankatsomusta ja perinteisiä tietoja ja taitoja.

Opetus perustuu käytännöntietoon ja kokemuksiin.

Oppilaat kokevat ja kokeilevat oppimaansa todellisessa elämässä.

"On parempi käydä katsomassa puuta siellä missä se kasvaa. Koskea sitä, nähdä se oikeasti, maistaa sen hedelmiä ja haistella lehtiä kuin vain nähdä puun kuva kirjassa", toteaa Pablo Andi.

"Emme tahdo sanoa etteikö nykyinen opetusmalli kelpaisi, mutta tahdomme tarjota oman osuutemme sitä parantaaksemme", hän jatkaa.
Mallissa on asoita joita ei voi yleistää kaikkien Ecuadorin alkuperäiskansojen ja -kulttuurien pariin.

Siksi mallia täytyy aina voida soveltaa kansanryhmästä riippuen.

Alkuperäisesti malli tehtiin Amatsonian alueen kansanryhmää varten.

Uuden perustuslain ja opetuslain tultua voimaan, malli on laajentunut koko maahan kaikkien Ecuadorin alkuperäiskansojen opetussysteemeihin.

Malli perustuu oikeuteen oppia omalla kielellään, omasta kulttuuristaan, omassa elinympäristössään ja omalla käsityskyvyllään.

Mallin tekijät vaativat että sekä yksilöiden, että kansanryhmien oikeuksia kieleensä ja kulttuuriinsa on tunnustettava ja kunnioitettava.
Eri kansanryhmillä täytyy olla oikeus omaan opetusmalliinsa ja -järjestelmäänsä.

Opettajilla täytyy olla oikeus soveltaa opetusta ympäristönsä ja oppilaidensa mukaan.

Oppilailla täytyy olla oikeus olla mukana tekemässä päätöksiä opetuksen sisällöstä.

Malli perustuu elinympäristön ja sen osien, eläinten, kasvien, vesilähteiden ja kaiken muun joka siihen kuuluu, kunnioittamiseen ja suojelemiseen.

Malli on inklusiivinen eikä siinäoppilaita ei erotella toisistaan taitojensa ja ominaisuuksiensa mukaan.

"Kun minä kävin koulua minua kiellettiin puhumasta omaa kieltäni Kichwaa. Minun oli pakko puhua espanjaa, rangaistuksen uhalla. Koulussa minulle opetettiin uutta kieltä kuvista joita minä en ymmärtänyt. Kukaan ei näyttänyt minulle oikeita esineitä ja asioita käytännössä. Opettaja piirsi asoita liitutaululle ja väitti että ne olivat oikeita mutta ne olivat vain kuvia", kertoo Pablo Andi.
"Meidän opetusmallissamme asiat opetetaan konkreettisesti. Koskemalla, haistamalla, maistamalla, katsomalla ja kuuntelemalla. Kun suunnittelimme tätä opetusmallia otin selvää vanhemmilta ihmisiltä miten Kichwa kulttuurissa ennen välitettiin tietoa ja mitä tietoa välitettiin. Mikä oli kulttuurillisesti arvokasta tietoa", hän selittää.

Amatsoonisessa opetusmallissa opetus ei kulje suoraa viivaa pitkin vaan spiraalisesti.

Tieto ja taidot käydään läpi uudelleen, eri tavoin esitettynä ja koettuna kunnes ne on varmasti omaksuttu.

Opetusaineet integroidaan toisiinsa, tunneilla käsitellään teemoja jotka voivat ulottua eri opetuksianeiden pariin.

Malli haluaa vastata Amatsonian alueen erilaisiin haasteisiin, kuten oppilaiden jako eri opetusryhmiin heidän taitojensa ja kykyjensä mukaan.
Mallissa ei ole erillisiä erityiskouluja vaan kaikki oppilaat oppivat yhdessä kykyjensä mukaan.

Opetuksianeet järjestetään integroitujen teemojen mukaan eikä oppiaineittain.

Oppilaiden arvostelu ja tulokset ilmaistaan kirjallisesti, ei numeroituna.

Oppilaita ei jätetä luokallelleen vaan he opiskelevat omassa ryhmässään mutta heidän taitoihinsa ja kykyihinsä mukautettuna.

Oppilaan kyvyt ja oppimisen taidot sekä hänen oppimistarpeensa määräävät opetuksen tahdin jonka mukaan hän oppii ja häntä opetetaan.

Opetusjärjestetään tarpeiden mukaan luokassa tai sen ulkopuolella.

Koko yhteisö on mukana opetuksessa.

Aikakäsitys on oppilaan ymmärryksen ja hänen kulttuurinsa käsityksen mukainen.

Opetus järjestetään oppilaan ja kansanryhmän omalla kielellä.

Opetus suunnitellaan neljässä opetusvaiheessa: 

Jossa ensimmäiseksi omaksutaan opetuksen sisältö aistien kautta.

Seuraavaksi oppilaat laittavat omaksumansa käytäntöön harjoittelemalla eri tehtäviä joissa opittua asiaa sovelletaan.

Kolmanneksi oppilaan täytyy luoda jotain omaa ja uutta oppimansa pohjalta.

Viimeiseksi oppilaan pitää jakaa oppimansa muiden kanssa.

Opetuksen sisältö on yhdistelmä kansallista, espanjankielistä, opetussuunnitelmaa ja jokaisen kansanryhmän omaa kulttuurillista tietoa.

Opetus on järjestetty sykleittäin, ensimmäisenä perhe neljänteen ikävuoteen saakka, seuraavaksi elinympäristö ja yhteisö joka käydään läpi viisivuotiaina.

Kuusivuotiaasta kahdeksanvuotiaaksi käsitellään maataloutta ja yhdeksännestä ikävuodesta yhdenteentoistanteen oppilaat opiskelevat oman kultturin ilmaisua ja teknologioita.

Kaksitoistavuotiaasta seitsemäntoistavuotiaaseen saakka opiskellaan oman kulttuurin maailmankatsomusta ja elämän ylläpitämistä sekä tuottavuutta.

Tarkoituksena on luoda vähitellen malli joka toimii päiväkoti tasolta, esikoulun ja peruskoulun kautta lukion tasolle ja yliopistoon saakka.

Tällä hetkellä Ecuadorissa ei ole valtion ylläpitämiä yliopistoja joissa voisi opiskella eri alkuperäisryhmien omalla kielellä.

tiistai 6. toukokuuta 2014

Opetusministeriön edustajan vierailu

Maaliskuun puolessa välissä hankkeen vieraana kävi opetusministeriön virkamies, Roberto Changoluisa, erityisopetuksen erityisasiantuntija.

Vierailun tarkoituksena oli paikanpäällä seurata hankkeen toimintaa sekä tutustua hankkeen luomaan opetusmalliin käytännössä.
Vierailulla Cacique Jumandy koulun erityisluokassa. Kuvassa erityisopettaja oppilaineen, koulun rehtori ja takana valkoisesa paidassa Roberto Changoluisa tutkii erityisluokan opetusmateriaaleja jotka opettajat ovat itse luoneet hankkeen avustuksella.
Erityisopetuksen kansallinen toimisto etsi mahdollisuutta yhteistyöhön hankkeen kanssa.

Tavoitteena on käyttää hankkeen luomaa erityis- ja inklusiivisen opetuksen mallia koko maassa maaseudun kouluissa.
Cacique Jumandy koulun erityisluokan oppilaita, oikealla hankkeen puheterapeutti Jorge Carillo ja takana koulun rehtori.
Keskustelimme myös mahdollisuudesta käyttää hankkeen luomaa erityisopetuksen materiaalia koko maan alueella.

Opetusministeriö oli kiinnostunut yhteistyösopimuksen solmimisesta ja sitoutumisesta opetusmateriaalin julkaisemiseen ja painamiseen erityisoppilaita varten koko maahan.

Vierailulla Bajo Ongotan kylän Nicolas Shiguango koulun erityisluokassa. Vasemmalla edessä erityisopettaja, kuvassa myös kaksi eritisoppilasta ja heidän äitinsä oikealla. Takana vasemmalla opetusministeriön erityisasiantuntija Diego Changaluisa ja oikealla (vihreässä paidassa) koulun rehtori.

tiistai 29. huhtikuuta 2014

Suomen ulkoministeriön edustajien vierailu

Suomen ulkoministeriön edustajat vierailivat hankkeen luona Ecuadorissa huhtikuun alussa.

Marja Korhonen ja Kari Poti tutustuivat päivän ajan hankkeen toimintaan ennen kuin jatkoivat matkaansa kolmen maan hankkeisiin tutustumisvierailullaan.
Kouluvierailulla Cacique Jumandy koulun erityisluokassa Porotoyakun kichwa kylässä koulun, opetushallituksen ja opetusverkon edustajien kanssa.
Heidän kohdemainaan oli Peru, Ecuador ja Bolivia joissa he tutustuivat useisiin hankkeisiin vastuualueellaan.

Hankkeesta vastaava virkamies Marja Korhonen on vastuussa opetuksen ja terveydenhuollon hankkeista ulkoministeriössä.

Napon läänissä vieraillessaan hanke vei heidät tutustumaan Cacique Jumandyn kouluun Archidonan kanttoonissa.
Erityisluokan opettaja oppilaidensa kanssa. Tunnin aiheena oli punainen väri, rojo espanjaksi ja puka kichwaksi.
Koululla he keskustelivat koulun rehtorin kanssa erityisopetuksen ja inkluusion haasteista ja koulun sitoutumisesta niiden toteutumiseen.

Lisäksi he pääsivät tutustumaan opettajien työhön kolmessa eri ryhmässä.

Erityisluokka peruskouluikäisille, aikuiselämään valmistava erityisopetus ja kotierityisopetus.

Koululla järjestettiin myös kulttuurillista ohjelmaa vierailijoiden kunniaksi.
Kari Poti piti puheen espanjaksi juhlassa jossa hän kiitti koulun oppilaita ja opettajia ohjelmasta sekä viranomaisia lämpimästä vastaanotosta.
Osana ohjelmaa ulkoministeriön edustajat tutustuivat paikallisiin opetusministeriön edustajiin ja yhteistyöhön jota hanke tekee heidän kanssa.

Ulkoministeriön edustajat ihmettelivät paikallisten viranomaisten sitoutumisen tasoa työhön.

Opetushallituksen ja opetuskoordinaation virkamiehet vakuuttivat olevansa tyytyväisiä hankkeen työhön ja työn jatkuvan myös hankkeen loputtua.
Kuvassa vasemmalla opetuksen aluekoordinaation erityisopetuksen johtaja, läänin opetushallituksen opetusalue Nr 1 erityisopetuksen johtaja, ulkoministeriön edustajat Marja Korhonen ja Kari Poti, Teijo Sormunen, Joanna Sormunen, läänin opetushallituksen opetusalue Nr 1 johtaja ja henkilöstöpäällikkö.
Kokouksessa hankkeen henkilökunnan kanssa pohdittiin tulevaisuutta hankkeen loputtua tämän vuoden lopussa.

Jumalan johdatuksella olemme suunnittelemassa vuoden jatkohanketta nykyiselle hankkeelle.

Sen jälkeen tulevaisuus on avoinna.

tiistai 15. huhtikuuta 2014

Evaluación permanente y Adaptaciones Curriculares

Exámenes y Evaluación

Las adaptaciones son aún más importantes a la hora de las evaluaciones. Si hemos adaptado el aprendizaje, igualmente debemos adaptar los exámenes para que reflejen el trabajo que el estudiante ha realizado.

Para esto sería útil proveer un espacio tranquilo y en silencio para el examen y en caso de que el estudiante no pueda escribir sus respuestas permitir al estudiante dictarlos, por ejemplo a otro estudiante o dar respuestas orales.

Algo muy útil también podría ser dividir el examen en secciones pequeñas. Igualmente podemos evaluar separadamente la ortografía y el contenido. Debemos permitir el tiempo necesario para completar del examen y evitar exámenes temporizados.

En caso de ser necesario cambie el porcentaje de trabajo requerido para pasar de curso y provee pausas monitoreadas del examen. Un momento para salir al baño puede ayudar al estudiante a tranquilizarse. O sino, provee el examen por partes para que el estudiante tenga un pausa entremedio.


Rincones

No son solo para educación infantil pero son muy efectivos para asegurar la utilización de tiempo necesario para todos los estudiantes. Por ejemplo:
      Grupo 1 – Hoja de Trabajo Individual basado en necesidades de cada estudiante
      Grupo 2 – Trabajan en el libro
      Grupo 3 – Lectura guiada con el profesor

Para organizar el trabajo sería importante tener lugares organizados de antemano que se indica con códigos de color, etc. Grupos deben ser fluidos y cambiar según la necesidad. Es necesario tener limitaciones de tiempo indicados de antemano porque esto da estructura a cada rincón o estación.

Notificar que cada grupo tiene 15 minutos ayuda a enseñar manejo de tiempo y controla estudiantes inactivos. Pero acuerde a indicar la finalización del tiempo con anticipación, dejando oportunidad para completar. Esto se puede lograr por ejemplo, apagando y prendiendo las luces, con un sonido específico y/o rutinas de ritmos (aplausos, etc.)


Evaluación Permanente

Hoy en día sabemos que es necesaria una evaluación permanente del aprendizaje en caso de cada estudiante. En caso de estudiantes que requieren de adaptaciones es aún más importante porque es la única forma de asegurar que el estudiante ha aprendido lo que se ha tratado anteriormente y está preparado para abarcar los temas nuevos.

Para realizar la evaluación permanente existen diferentes métodos y técnicas. Aquí he reunido algunos que me han parecido útiles.

  1. Monitorea la comprensión
      Revisiones frecuentes de lo que se ha aprendido
  1. Organizadores gráficos y semánticos
      www.eduplace.com tiene algunos muy buenos y le recomiendo para todos.
      Ayuda a los estudiantes a enfocarse en los conceptos y como están relacionados a otros conceptos
      Muy visual
  1. Responder a preguntas
      Realizar preguntas  a los estudiantes apoya fuertemente el aprendizaje y ayuda al estudiante a avanzar su aprendizaje de la lectura
      Apoyos preparados para iniciar oraciones
       Guían, activan conocimientos anteriores y ayudan con información implicada  con que los estudiantes  tienen dificultades
  1. Generación de preguntas
      Al enseñar a los  estudiantes a realizar preguntas mejora su procesamiento activo del texto y comprensión del mismo.
      Hable al Texto
  1. Reconocer la estructura del texto
      Los estudiantes que reconocen las estructura del texto comprenden, aprecian y recuerdan mejor a lo aprendido
  1. Resumen
      Realización de resúmenes requiere a los estudiantes determinar qué es lo importante en lo que están leyendo, a condensar la información y explicarlo con sus propias palabras